*

eveliinaheinaluoma

Itä meidän

  • Itä meidän

Itä-Helsingin rakentamisessa ja kehittämisessä otetaan tulevina vuosina merkittäviä ja innostavia harppauksia eteenpäin. Alueelle rakennetaan paljon uusia asuntoja, jotka tuovat palveluja ja työpaikkoja mukanaan. Itä-Helsingistä kehittyykin oma pieni kaupunkinsa Helsingin sisälle.

Kaupungin laajeneminen yhtä idemmäs on seurausta Helsingin asukasluvun voimakkaasta kasvusta. Helsingin asukasluvun odotetaan saavuttavan vuoteen 2050 mennessä jopa 860 000 asukkaan huipun. Vertailun vuoksi todettakoon, että Pohjoismaiden suurimmassa pääkaupungissa Tukholmassa asuu n. 920 000 asukasta.

Itäisen kaupunginosan kasvamisessa tavoitteena on, että Itäkeskuksen asema alueen vilkkaana keskuksena vahvistuu entisestään. Myös Herttoniemen alueen kasvu tulee olemaan merkittävää. Nykyisin Itäkeskus on väljästi rakennettu ja aluetta hallitsevat Itiksen kauppakeskus ja Itäväylän autoliikenne. Tulevaisuudessa Itäväylä tulee saamaan katteen päälleen sekä Itäkeskuksen että Kalasataman kohdilla. Itäkeskuksessa katetun Itäväylän päälle sijoitetaan kaupunkitilaa ja palveluita. Nykyisin kolkko autojen kulkuväylä tullaan rajaamaan bulevardimaiseksi ja samalla alue saa suojaa liikenteen häiriöiltä.

Asukasmäärän kasvu tarkoittaa myös liikenteen lisääntymistä. Helsingissä on pyritty tekemään kestävää kaupunkipolitiikkaa edistämällä erityisesti joukkoliikennettä. Tulevaisuudessa yksi keskeisimmistä liikkumismuodoista Helsingissä tuleekin olemaan pikaraitiotie. Ensimmäinen suunniteltu pikaraitiotie on Raide-Jokeri, joka tulee liikennöimään Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välillä. Raide-Jokeri tulee korvaamaan bussilinja 550:n, joka on Helsingin vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Esimerkiksi Tukholmassa on käytössä pikaraitiotie, josta saatuihin kokemuksiin on oltu tyytyväisiä ja raitiotie on kasvattanut merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä.

Muualla Helsingissä asuvien kannattaa viimeistään nyt tomuttaa vanhanaikaiset mielikuvansa Itä-Helsingistä ja ottaa katse tulevina vuosina Helsingin merkittävimmin kehittyvään kaupunginosaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Itä-Helsingistä kehittyykin oma pieni kaupunkinsa Helsingin sisälle."

Riski tämän kaltaisesta kehityksestä realisoituu, mikäli Itä-Helsinkiin rakennetaan enemmälti kaupungin vuokra-asuntoja.

Jo nyt määrätyissä Helsingin kaupunginosissa alkaa olla rakenteellista vinoumaa asujien osalta kantaväestön muuttaessa muualle ja uusien asukkaiden valikoituessa enemmälti muualta tulleista.

Segregaatio ei ole saavuttanut lähimainkaan Tukholman mittasuhteita, mutta joissain kaupunginosissa riski on olemassa, kuten Jaakko Häkkinen osoittaa blogissaan: http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232002-ruots...

Helsinkiä on siis kehitettävä harkiten ja erityisesti on varmistettava, ettei tulevaisuudessa pääse syntymään Rinkebyn tai Hysbyn kaltaisia kaupungin vuokrataloalueita. Suomalainen aluerakentamispolitiikka, jossa kortteleihin rakennetaan kolme kovan rahan taloa yhtä vuokrataloa kohden ehkäisee slummiutumista vahvasti eikä tue white-flight ilmiön syntymistä.

Asunnon ostamiseen kykenevät maahanmuuttajat ovat yhtä halukkaita omaisuutensa arvon vaalimiseen kuin kantasuomalaisetkin.

Sama ilmiö ei valitettavasti toteudu kunnallisissa vuokrataloyhtiöissä, jotka ovatkin usein, vaikkakaan eivät aina, oman alueensa häpeäpilkkuja riippumatta siitä, keitä niissä asuu.

Omaan elinkaareeni mahtuu jakso asumista kaupungin vuokratalossa ja siten ymmärrän, miksi niistä halutaan pois, jos on mahdollisuus parempaan tai viihtyisämpään asumisvaihtoehtoon.

Halvin tapa asua kaupungin hyyryläisenä asuminen eittämättä on ja valitettavasti se myös näkyy ja kuuluu sekä elämänmuotojen rikkautena että valitettavana häiriökäyttäytymisenä ja epäsiisteytenä, jotka kuulunevat osana halpaan hintaan.

Vielä kommenttina pikaraitiotiehaaveista Itäkeskuksesta Keilaniemeen. Länsimetro on kohta (ehkä) valmis ja pikaraitiotiesuunnitelmat kuopataan sen myötä tarpeettomana.

Seuraava mittava liikenneinvestointi tulee olemaan Itäväylän ja Kehä I:n risteyksen peruskorjaus. Se ei liikennesuunnittelullisena muinaisjäänteenä enää palvele nykymuodossaan kasvavia liikennevirtoja.

Toimituksen poiminnat