eveliinaheinaluoma

Kokoomuksen ja keskustan liikennerahat navettateihin?

  • Kokoomuksen ja keskustan liikennerahat navettateihin?

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa on käsittelyssä tulevana tiistaina 4.9. Helsingin lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2019-2022.

Suunnitelma ja lausunto luovat erittäin synkän kuvan maan hallituksen kaupunki- ja liikennepolitiikasta. Helsingin lausunnossa todetaan ”Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on hälyttävällä tasolla ja vähenee vuosi vuodelta.” Tänä vuonna Uudenmaan ELY:n perusrahoitus on ollut 8 % edellisvuotta pienempi ja vuosille 2019–2022 osoitettu keskimääräinen n. 89 miljoonan euron vuosittainen määräraha on selvästi edellisvuosia vähemmän. Näinkö maan hallitus aikoo parantaa Suomen kasvumahdollisuuksia?

ELY-keskus on huolissaan nykyisen perusrahoituksen erittäin matalasta sekä investointirahan lähes olemattomasta tasosta. On huolestuttavaa, että Uudenmaan alueella, jossa sijaitsevat Suomen vilkasliikenteisimmät tiet, ei pystytä huolehtimaan toimivasta liikennejärjestelmästä. Pääkaupunkiseutu on koko maan talouden veturi. Tieverkko luo edellytykset alueen asukasmäärän kasvamiselle ja elinkeinoelämän vahvistumiselle.

Ennusteiden mukaan koko Suomen väestönkasvusta lähes 80 % tulee kohdistumaan Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle tulevien 20 vuoden aikana. Alueella sijaitsee myös lähes puolet koko maan työpaikoista. On selvää, että muuta maata suuremmista liikennemääristä johtuen alueen tiestö kuluu myös nopeammin. Tästä syystä kunnostustoimia tarvitaan Uudenmaan alueella muuta maata tiheämmin.

Mutta mihin ovat nykyhallituksen tienpidon rahat menneet? Sipilän hallitus on suunnannut pientä liikennerahoituspottia mieluummin navettateiden kunnostukseen kuin kahden miljoonan asukkaan alueen kehittämiseen.

Tilanne on kestämättömällä pohjalla. Helsinki on omassa investointiohjelmassaan varautunut valtion kanssa toteutettaviin yhteishankkeisiin. Tällä hetkellä hankkeita siirtyy valtion sitoutumattomuuden vuoksi vuosi vuodelta eteenpäin. Tämä tarkoittaa, ettei Helsinkikään pysty kehittämään kaupungin alueita parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Yksi esimerkki, jota olen myös itse pitänyt esillä, koskee Kehä I:n Myllypuron liittymää. Kehä I on koko maan vilkkain maantie ja Myllypuron liittymän yksi Helsingin vaarallisimmista risteysalueista. Alueen liikennemäärät ovat suuret ja Myllypuroon kääntyvien kaistat täysin riittämättömiä jo nykyisellään, puhumattakaan tilanteesta, jossa liikenne kasvaa. Metropolian ammattikorkeakoulun pääkampus rakentuu parhaillaan aivan Myllypuron metroaseman viereen ja on todennäköistä, että liikenne vain vilkastuu kampuksen ovien avautumisen myötä. Siksi on täysin käsittämätöntä, ettei eritasoliittymä sisälly näillä näkymin Uudenmaan ELY-keskuksen suunnitelmaan vuosille 2019-2022.

Tähän täytyy saada muutos.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Niiden navettateiden takaa tulee ruoka demarinkin pöytään !

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Niiden navettateiden takaa tulee metsästä puut raskailla rekka-autoilla puunalostustehtaisiin. Siten riittää demareille töitä tehtaissa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ja aika penteleen vähän sitä rahaa jaetaan näiden navettateidenkin kunnostukseen ja ylläpitoon. Voisikohan Heinäluoma kertoa, miksi Ruotsissa käytetään kolme kertaa enemmän rahaa teiden hoitoon / kilometri, kuin meillä Suomessa.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Helsinkiläinen demari puhuu halveksivasti "navettateistä" tarkoittaen ilmeisesti kaikkia Uudenmaan ulkopuolisia teitä.

Melkoinen kliseiden ylilyönti, jonka voisi kuvitella löytävänsä pakinasta tai satiirista, ei vakavasti otettavan poliitikon tekstistä.

Vastakkainasettelun aika ei näemmä ole ohi. :(

Koko liikenneverkkomme on surkeasti alirahoitettu, ja perusteltuja tarpeita löytyy joka puolelta Suomea.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Vertailkaapa Ruotsin ja Suomen metsätieverkostoja. Molemmissa saadaan puuta metsistä, mutta miksi ei samoilla metodeilla?

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Voi Eveliina nuori politikko, tälläiset sloganit jää elämään omaa elämäänsä sillä "navettatie" metafora on hyvin laaja käsite ja sanoo paljon negatiivisenä ilmauksena.
Tuossa juuri toisaalla kerrottiin naaseudun teiden huonosta kunnosta esimerkiksi itäsuomessa.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Heinäluoman kirjoituksen otsikko tulee varmasti yhdeksi demareiden tärkeimmäksi vaaliteemaksi.Kyllä sitä kelpaakin Helsingissä toitottaa, mutta miten lienee täällä kehäkolmosen ulkopuolella. Odota suurella mielenkiinnolla, kuinka suurella intohimolla maakuntamme demariehdokkaat navettateistä puhuvat meille navettateiden varrella asuville.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Navettateiden" käyttäjät eivät äänestä SDP:tä eivätkä ainakaan Heinäluomaa. Näin on äänipotin kannalta ihan turvallista mollata Sipilää navettateistä.

Olen liikkunut autollani tänäkin kesänä eri puolilla Suomea. Huonoa tietä löytyy kaikkialta, jos kohta aina jossain on uuttakin pintaa. Uudeltamaalta löytyy paljon huonoja pikipintoja, että eihän blogisti ole siltä osin väärässä.

Mikä tässä on mielestäni tilanne, niin sinne navettateille niitä käyttävät autoilijat ovat saaneet ylimääräisille veroilleen jotain katetta. Uudellamaalla taas sitä on saatu vielä paljon huonommin. Kokonaistilannehan on se, että henkilöautoilijoilta kerätäyt auto-, ajoneuvo-, polttoaine- ja arvonlisäverot menevät isolta osalta johonkin muualle kuin teiden ylläpitoon.

Mitäpä, jos blogisti ottaisi selvää, mitä ne muut autoilijoiden veroillaan kustantamat kohteet ovat ja ehdottaisi supistuksia niihin?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Jääskeläinen jatkaa viisauden ripausten levittelyä.

Olen havainnut täsmälleen saman asian ajellessani suomalaista tieverkkoa niin pohjois- kuin eteläosissa maatamme. Tieverkko on paikoin tiheä, paikoin hyvin harva. Vilkkaimmat tieosuudet eri puolilla ovat paikoin hyvin kuluneita. Surkeaa on, että päätieverkkomme on paikoin erittäin huonossa kunnossa. En minä silti niitä navettateiksi kutsuisi. Ne ovat meille suomalaisille tärkeitä, myös meille Kehä III:n sisäpuolella asuville.

Vaikka asun täällä hyvien tieyhteyksien alueella ja ymmärrän Myllypuron ja Kontulan liittymien tarpeet, Heinäluoma alatyylisellä kirjoituksellaan varmisti, etten äänestyslipukettani hänen numerollaan korista. Hänen arvoihinsa vahvimmin kuuluvat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei näytä koskevan kaikkia suomalaisia. Ne kuulunevat vain Kehä I:n sisäpuolisille.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Jääskeläinen, valitettavasti olet väärässä. Kyllä navettateitä, mitä Heinäluoma sillä tarkoittaaneekin, käyttää aika moni demareiden äänestäjä ainakin meidän maakunnassa. Niille ovat vaatineet valtion kassasta rahaa myöskin demarien kansanedustajat ja ovat kehuneet saavutuksiaan, kun rahaa on myönnetty.
Heinäluoma ei ole onneksi ehdokkaana täällä. Aika oudolta tuntuu, kun maisteri kehuu arvoihinsa kuuluvan vahvimmin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Mitähän ne lienevät.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Ei mitään syytä valittaa, kommentoija Tammelalla? Olemme sentään samaa mieltä blogisti Heinäluoman äänestäjistä? Vaikka kesämökkiläisdemarit minulta täysin unohtuivatkin.

Käyttäjän SimoTamminen kuva
Simo Tamminen

Vuodesta 1960 alkaen noin 1,5 milj.km ajaneena olen huomioinut teiden kuntojen muutoksia. Parhaimmassa kunnossa ne ovat jo vuosia olleet kehä kolmosen alapuolella. Huonommassa kunnossa vähän kehä kolmosen yläpuolelta aina linjalle Pori- Hämeenlinna - lahti- Lappeenranta. Ylöspäin noustessa ne pikkuhiljaa paranevat, mutta pääkaupunkiseudulla ovat aina olleet parhaimmassa kunnossa. Huomioni koskevat lähinnä kolmannen luokan ja sitä parempien teiden kuntoa. Eri puolelta maata löytyy myös useita kolmannen luokan teitä jotka ovat aivan liikenteelle vaarallisesssa kunnossa. Ei kuitenkaan pääkaupunkiseudulla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Noin se varmaan on. Huonopintaisia teitä olen löytänyt mm. Tuusulasta, joka sopii juuri tuohon esittämääsi kuntokartoitukseen. Blogisti on Helsingistä, siellä olen liikkunut Itäkeskuksen suunnalla, eikä ihan huonoa pintaa ole näkynyt.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Joka talvi jokainen moottoritie, joka johtaa Helsinkiin, kuluu urille nastarenkaiden käytön vuoksi. Rahat tulisi jakaa liikennetiheyden mukaan ja EU:n ulkopuolisille tulisi olla korkea tienkäyttömaksu.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

1000 asukkaan Hailuoto saa sipilän lupaaman siltarumpunsa (pengertie). Kallein siltarumpu ikinä 110-250 miljoonaa.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Hailuodon pengertie hankkeen kustannusennuste on noin 74 miljoonaa euroa. Tässä olis tarkempaa tietoa ettei menis ihan mutu tunteella. Nykyinen lautta aiheuttaa vuosittain 4-5 miljoonan kulut, joten pengertie on pitkässä juoksussa kustannustehokas.

https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/hailuodon-kiint...

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Niin kauan kun ei ole olemassa rakennepiirrustuksia eikä sitovia tarjouksia, ei ole kuin arvioita kustannuksista. Oulujoen silta muistaakseni maksaa 15 miljoonaa. Pengertiehen tulee 2 siltaa jotka ovat paljon suurempia kuin Oulujoen silta + pitkä penger.

Uskallan lyödä vetoa, että 74 miljoonaa ei riitä mihinkään, vaan todelliset rakennuskustannukset ovat ainakin noin kaksinkertaiset.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Niin ja se tarkempi tieto 74 oli jo lähes 60% pielessä. Jo nyt on varattu karvan verran vaille 117 miljoonaa.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&...

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #18

Elinkaarimalli, eli tuo 117 miljoonaa sisältää myös yhteyden ylläpitokulut sopimusaikana. Rakentamiseen on varattu edelleen se 76 miljoonaa.

Mutta ellei kiinteän yhteyden rakentaminen maistu, niin rupeapa makustelemaan uuden lautan rakennuskustannuksia. Alkajaisiksi noin 15 miljoonaa.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #25

Molemmat lautat ovat elinkaarensa päässä ja pienempi on jäissä liian tehoton, väylä pitäisi ruopata syvemmäksi ja vuotuiset käyttökustannukset ovat vähintään 4-5 miljoonaa euroa. Tuosta väylästä, nykyinen on niin matala että lautat ajavat suunnilleen rännissä, pohjasedimentit ovat jatkuvassa liikkeessä.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo Vastaus kommenttiin #25

Parainen Nauvo kiinteä yhteys ei ole pitkällä aikavälillä kannattava (Varsinaissuomen ELy 2015). Liikennevolyymi huomattavasti suurempi kuin Hailuodossa.

"Tunnelin käyttökustannuksiksi on arvioitu 1,7 milj. euroa vuodessa. Myös siltaan liittyy merkittäviä
ylläpitokustannuksia pitkällä aikavälillä. Nykyisen maantielauttaliikenteen vuosikustannukset ovat 4,5 milj. euroa vuodessa ja yhden aluksen uushankinta-arvo on 16 milj. euroa. Lauttaliikenteen korvaamisesta saatavat säästöt eivät kuitenkaan riitä 30 vuoden laskentajaksolla kummankaan kiinteän yhteyden toteuttamiseen, jos säästöistä on maksettava myös takaisinmaksuajan rahoituskulut."

Hailuodon pengertie on selvästi keppanoiden ja nyt erityisesti sipilän siltarumpupolitiikkaa ilman kestävää faktapohjaa, jos oletetaan, että Parainen - Nauvo selvitys pitää paikkaansa. Molemmat - Parainen ja Hailuoto - selvitykset eivät voi yhtäaikaa pitää paikkaansa kannattavuuden osalta.

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/varsinais-suomi-...

https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/466...

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #38

Hailuotolaiset ja Oulun seutu saavat sitten kiittää Juha Sipilää lisäntyvästä toimeliaisuudesta. Kiinteä yhteys tuo Hailuotollaiset tälle vuosituhannelle ja kaikenlainen toimeliaisuus tulee lisäyntymään.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo Vastaus kommenttiin #39

Hailuodon osa tullee olemaan "pakkoliitos" Ouluun. Hailuoto menettää saaristolisänsä noin 800.000 euroa vuodessa. Jokainen voi laskea, että sen korvaamiseen tarvitaan yhteisöveron kautta noin 4 miljoonaa yritysten verotettavaa VOITTOA.

Sorry, mahdoton yhtälö.

Oulun Hailuotolaiset lapset matkaavat mantereelle kouluun ja istuvat pitkiä aikoja koulukyydissä. Terveyskeskus ja vanhuspalvelut keskitetään Ouluun.

keijo hyvärinen

Helsinki on pussinperä. Muuttakaa hyvät ihmiset pois sieltä. Tämä toisinpäin Heinäluomalta navettateiden varsilla eläville. Tarkoitti, että ei navettateille rahaa, joskus nuo sieltä kumminkin ymmärtää muuttaa pois ja tietenkin tuonne pussinperälle - ehkä jopa monikulttuuriseen ja niin ihanaan Itä- Helsinkiin

Samuli Karjalainen

Minnekä niiden ihmisten pitäisi sieltä muuttaa? Kuhmoon vai kenties Piippolaan? Kaverin suku pakeni aikoinaan Humppilasta isäntien väkevää otetta. Kaveri vannoi ettei mene lomittajarengiksi sukunsa juurille. Mitä Suomen maaseutu oikeastaa tarjoaa vihamielisen ilmapiirin ja huonon ruoan lisäksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Sillä "kaupunkipolitiikalla" on aikaansaatu kustannukset ylittävä Länsimetro, jonka kustannusylityksilä ei tunnu tuoreen pormestarin mielestä olevan mitään väliä.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Lisäksi hankkeissa on kustannustehokkuudeltaan heikkoja megahankkeita kuten Pisara-rata, jota myös puolustellaan valheellisin perustein.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Onpahan tämä nuoren Heinäluomankin blogi nähtävästi todistus siitä, että meikäläinen poliittinen kulttuuri polkee paikallaan. Mutta ei, iänikuisilla kliseillä sitä vain ratsastetaan.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Navettatie" on sana jonka luin/kuulin aivan ensimmäistä kertaa, vaikka olen jotakuinkin sataprosenttisesti maalainen. Siksi en allekirjoita väittämää iänikuisista kliseistä. Ja kirjoittajan nuoruuteen viittaaminen haiskahtaa ikärasismilta!

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Eiköhän tuo ole siltarumpupolitiikan päivitetty versio? Tästähän blogisti Heinäluoma saa nimensä historiaan.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #20

Tuli vain mieleen Raippaluodon silta ja RKP:n Ole Norrback hintaa kertyi 150 miljoonaa markkaa ( 25 miljoonaa euroa ) sillä sai vain 1045m siltaa. Mauri Pekkarisella on Kärkisten silta joka osa Pekkarisen mökkitietä, ennen joutui odottamaan lossia.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Se ei ole "ikärasisimia" vaan päivittelyä siitä, että nuoretkin poliitikot omaksuvat vanhat kliseet ja toimintatavat, vaikka nuorison pitäisi olla uudistava voima.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #21

No onhan tämä uusi ja fantastinen muotoilu siitä, että kehä III : n ulkopuolella ei ole elämää, siellä on vain jotain navettaa navettateineen.

Samuli Karjalainen

No pientähän tuo on verrattuna keskustalaisten ja kokoomuslaisten isäntien saamiin kahden miljardin euron maataloustukiin. Haluatko todella eritellä kustannuksia, keskusta tuhlasi pelkästään kymmeniä miljoonia käyttämättömään Savonlinnan rataan.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Eveliina ,

Katsoppa SDP puolueohjelmaa vuodelta 2014 https://drive.google.com/drive/folders/0B8AFa3xbB8... ,jossa sivulla 28 edellytetään sisävesiliikenteen kehittämistä.

Vesiliikenteen vastaava kehittäminen oli edellytetty EU:ssa jo vuonna 2011 https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2...

Tämä uusi maailmanlaajuinen ajattelu tapa näkyy erityisesti nyt Suomessa.

Suomen kautta Venäjän sisävesille tapahtuu tällä hetkellä maailman suurin yksittäinen liikenneprojekti . Se on luonut täysin uuden tason ja tavan Venäjän transit liikenteeseen. Usean vuoden aikana kuljetaan ja uusitaan Kazkhstanin öljyteollisuuden tuotantovälineet Suomen kauttakulkuliikenteen avulla :

Eli on valittu tehokkain tapa; tuodaan Aasiasta suuremmilla laivoilla tavarat Kotka Haminaan ja siellä lastataan ne sisävesi aluksiin. Vaihtoehtona olisi ollut lastata tavarat pieninä moduuleina ja viedä suoraan raiteilla samoin juna lasteina Aasiasta Kazkhstaniin.. Mielenkiintoista eikö totta.

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/40ae1fd2-e...

Mitenkö nämä kaksi liittyvät toisiinsa Suomalaisessa ja erityisesti Helsingin liikennejärjestelyissä ja myönnetyissä liikennevaroissa Helsinkiin.

Viimeksi jopa budjetin ulkopuolelta vuonna 2016 myönnettiin 180 miljoonaa euroa siihen että Vuosaareen saadaan tulemaan raiteilla ja autoilla lisätuotteita Järvi Suomesta, jonne jo Vuosaaren rakentamis aikaan (2000 luvun vaihde) oli oma sisävesikanava hanke suunnitteilla. Poliittinen valinta oli Vuosaaren rakentaminen hajautetun liikenne infran -jota mm Ruotsi on lähtenyt toteuttamaan- sijaan.

Konkreettisesti muutos näkyisi onnistuessaan sitä , että Helsingin, Vuosaaren kautta ensisijaisesti -toissijaisesti keskustan satamien kautta - kulkevaa raskasta liikennettä voitaisiin laskelmieni mukaan pienentää minimissään noin 30%, mikäli poliittinen ilmapiiri hyväksyisi EU liikennetavoitteet vuodelta 2011 jossa edellytetään raskaan liikenteen volyymejä siirrettävän vesille. https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2...

Poliittisesti maa on vaan toiminut täysin päinvastoin ja jättänyt jopa tutkimatta kokonaisuudessa miten tätä raskaan liikenteen volyymia voitaisiin siirtää vesille.

Vienti ja tuontiliikenne kuorma auto rallin vähenemisen lisä etuna tulisi se että bioenergian raaka aine kuljetukset voitaisiin sisä Suomesta Helsinkiin ja kaikkiin rannikkokaupunkeihin siirtää vesiteille nykyisen kuorma auto rallin sijaan

lisätietoja www.sisavesi.fi

Samuli Karjalainen

Koko homma on siis vielä kaavailujen asteella. Venäläisten, keskustalaisten ja kiinalasten mukana oleminen takaa homman epäonnistumisen.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Metsäteollisuuden logistiikasta ja ilmasto muutoksesta keskustellaan samoilla aiheilla US sivuilla https://www.lastuja.fi/metsateollisuuden-logistiik... jossa samoin on otettu esille liikenteen rakennemuutoksen ilmasto ja energia edut ja hyödyt kun siirretään maanteiltä volyymeja vesille

Samuli Karjalainen

Suomen tulevaisuus ei ole missään sellukeitossa ja muiden raaka-aineiden tuottamisessa.

Käyttäjän AkseliErkkil kuva
Akseli Erkkilä

Sinähän Eveliina muistaakseni opiskelit Rovaniemellä, etkö käynyt kertaakaan kaupungin ulkopuolella vai miten tuolla historialla voit moisia puhua? Jos et niin kerron sinulle, että sielläkin asuu ihmisiä.

Kyllä teille sinne Helsinkiin on rahaa työnnetty työntämästä päästyäkin.

Samuli Karjalainen

Tilastot kertovat rannikon olevan nettomaksaja. Väyrynen ja Kärnä toki voivat kertoa sinulle muunneltua totuutta.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

>Kyllä teille sinne Helsinkiin on rahaa työnnetty työntämästä päästyäkin.

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kunnossapito2

Avaisitko vähän muillekin kuin Eveliinalle?

Paloheimo ja Kuuskoski-Vikatmaa (?) teki ainakaan tutkimuksen rahavirroista. Siinä oli muistaakseni laskettu paljon jokainen helsinkiläinen maksaa siitä, että ihmisiä asuu Enontekiössä -siis per capita. Entinen kepun pj, käytti siitä nimitystä robin-hood-raha.

Samuli Karjalainen

Sukulaiseni oli kiihkeä demari sisällissodan jälkeen ja vaati demokratiaa. Taisto Sinisalon tuettua Ahti Karjalaista sukulaiseni kirosi vasemmiston ja lopetti äänestämisen. Vasemmiston ja maa-aatelimme liitto tapahtui jo Kallion aikoina. Toverisi tukevat kehä kolmesen ulkopuolella täysin keskustan politiikkaa ja sama pätee Elina Lepomäen kokoomuslaisiin tovereihin. Minusta on häpeällistä miten huonosti tätä maata pyörittävien satamatyöntekijöiden asiat ovat verrattuna keskustalaisiin paikkakuntiin. Kotkassa tunnen leipäjonossa käyvän satamassa työskentelevän ihmisen. Moniko Limingan kepuleista käy leipäjonossa tai saa yleensä mitään apua. Linnan romaanissa on muistettava talonpoikien hölmön ihailun lisäksi Siukolan kysymys siitä joutuvatko Suomen työttömät Aasian aroille.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Eveliina ei taida nyt ymmärtää koko Suomen talouden kuvaa siitä, kuinka ne vientieurot tienataan. Vientieroilla maksetaan pitkälti myös Uudenmaan kulut.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Eveliina Heinäluoma asuu Myllypurossa !

Näinhän niitä ääniä kalastellaan, mutta toimi nyt kuten sensaatiohakuiset poliitikot yleensä.

Esille tuotu kuvaus puoluepoliittisesta näkökulmasta Myllypuron liikennejärjestelyistä vertauksena yleiseen liikenneinfrastruktuuriin oli naiivi ja kömpelö.

Kyllä Helsinkiin satsataan. Liikennehankkeet lähentelevät jo 3 miljardia euroa. Eveliina voisi alkaa vaikuttaa Myllypuron liikennejärjestelyihin ensisijaisesti valtuuston kokouksissa. Eveliina voisi napsasta keskustatunnelista (60 milj.€) tai Kruunusilloista (375 milj €) tai vaikkapa Pisararadasta (1 200 milj. €).

Verrattaessa Helsingin liikenteen pullonkauloja Myllypuron "ongelmaan", Myllypuro on mittasuhteeltaan mitätön.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Olihan tossa tosiaan kaksikin kummallisuutta: navetta ja Myllypuro, mutta jos jaettaisiin vaikka liikennetiheyden mukaan, ei tarvitsisi puhua pelkästä Helsingistä. Poliitikkojen masinoimat maakuntahankkeet infraan on paikoin käsittämättömiä. Lukekaa lähihistoriaa. Äänien ostaminen ei saisi olla liikenneinvestointien ratkaiseva tekijä ja joo, ei Myllypurossakaan.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Tämä Uudellemaalle ja Helsinkiin liikenteen keskittäminen on hyvin tietoinen poliittinen valinta ja se on ns "Suomi on Saari" valinta , jossa kaiken toiminnan keskipisteeksi on valittu juuri Helsinki.

Valittu linja on ollut erityisesti voimassa liikenteen osalta Lipposen pääministerikauden poliittisesta päätöksestä ja valinnasta Vuosaareen keskitetyn "Suomi on Saari" ja hajautetun liikennejärjestelmän (jossa sisävesiliikenteen kehittäminen mm Kymi kanavan avulla) välillä, jossa valinta kohdistui Vuosaareen ja vaihtoehtoinen kilpaileva valinta jätettiin oman onnensa varaan:

http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000...

Vuosaarta, vienti ja tuonti satamana, on poliittisesti noin 20 vuotta vahvistettu erityisesti maaliikenteen yksipuolisella elinkeino ja liikenneinfra politiikalla ja jota edelleen maakuntien ELYissä tuetaan niin hallintopoliittisesti,- liikennejärjestelmäteknisesti ja mm. vajaalla -EU liikennestrategian vastaisella henkilöstöllä ja hallintojärjestelmällä - josta käytännössä puuttuu vesiliikenneosaaminen ,jopa niin, että mm metsäteollisuuden ympäristöluvista puuttuu kokonaisuudessaan liikenteen aiheuttamien päästöjen arviointi.

Oletetaan että maantieliikenne on ainoa mahdollisuus vaikka Järvi Suomen alueen raskaan liikenteen päästöt voidaan alentaa radikaalisti tekemällä liikenne rakenne muutoksia infra panostusten, painotusten ja kaikkien liikennemoodien mukaanotolla liikennesuunnittelun kautta toteutukseen ,kuten EU:ssa on sovittu niin ilmasto kuin liikenne strategioissa.

viite: http://www.sisavesi.fi/?page_id=346

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

En äänestä sosiaalidemokraatteja minäkään, en liioin navettateiden mestareita Kepua, mutta mitä tulee navetta-ja metsäteihin mitkä tuovat työtä ja rahaa sosiaalidemokraateille siinä missä koko valtakuntaankin, niin on todettava että väärin on liikenne ja juurikin bulkkikuljetusten tie infraan satsattu.

Kannattaa lukea kommentoija Veikko Hintsasen kommentit ja esitykset vesiliikenneinfran luomisesta ja tieliikenneinfran käytön rajoittamista metsästä ja tehtailta lähimpään sisävesisatamaan ja sitä kautta sekä sisäisen että ulos vientiin suuntautuneen tavaran nostamista vesialuksiin ja uutta yhteyttä koko yhteenkytketyltä isojen järvien alueelta joko Perämereen tai Suomenlahteen.

Yhden rekan jokainen kilometri on paljon tehottomampaa ja saastuttavampaa kuin ison tavaramäärän päämatkan kuljettaminen aluksilla.

On selvää että tavaran on jollain keinolla päästävä lähimpään satamaan tai kiskoille. Rekkaliikenteestä ja sen haitoista voitaisiin määrätietoisella ja järkevällä suunnittelulla ja maan rakentamisella kadottaa hyvin suuri osa.

Nyt olemme Euroopan ainoa maa, missä erittäin potentiaali ja järkevä vesiliikenneinfra on lähes täysin eräitä Saimaan kuljetuksia lukuunottamatta laiminlyöty totaalisesti

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Mihin menee vanhusten hoitoon tarvittavat rahat. Nuorille miehille?

Toimituksen poiminnat