Helsinkiin Itämeren suojeluohjelma
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat viime vuosina tuntuneet konkreettisella tavalla myös Helsingin ympäristössä.
Vaikutukset koskevat monella tapaa Itämerta, joka on samaan aikaan maailman nuorin ja yksi saastuneimmista meristä. Tänä kesänä suomalaiset joutuivat surullisella tavalla
seuraamaan rantojen peittämää vihreää levälaattaa. Levätilanne oli lähes koko Suomenlahdella mittakaavaltaan niin paha, että se näkyi avaruuteen asti.
Itämeri voi huonosti ihmisen toiminnan takia. Saastumista aiheuttavat rehevöityminen, laivaliikenne ja ilmastonmuutos.
On käynyt selväksi, että esillä olevat Itämeren pelastamiseksi tarvittavat toimet eivät voi odottaa. Myös Helsingin on panostettava kaikin mahdollisin keinoin suojelutoimenpiteisiin.
Olen jättänyt Helsingin kaupungille valtuustoaloitteen, jossa esitän, että Helsingin tuleekin käynnistää Itämeren pelastusohjelma, jossa otetaan käyttöön uusia suojelutoimia merialueen tilanteen korjaamiseksi.
Rehevöitymisen torjunnassa keskeisessä roolissa on maatalous, jonka ravinnekuormitukseen on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Maataloudessa on vähennetty lannoittamista ja seuraavaksi on tärkeä laajentaa peltojen kipsikäsittelyä, sillä se estää valumia pelloilta vesistöihin.
Suomesta tuli heinäkuussa Itämeren suojelukomission HELCOM:n puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Helsingin kaupungin tulee olla vahvasti mukana Suomen valtion rinnalla komission työskentelyssä. HELCOM:n jäsenet ovat sopineet vuonna 2007 toimenpideohjelmasta Itämeren
suojelun parantamiseksi. Helsingin tulee ottaa ohjelman toimenpiteet osaksi omaa toimintaansa Itämeren ympäristönsuojelussa.
Helsinki tekee jo tällä hetkellä paljon Itämeren tilanteen kohentamiseksi. Asiassa tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä, sillä Suomenlahden tilanne paranee ainoastaan, jos kaikki alueen naapurivaltiot sitoutuvat suojelutoimiin.
Jokainen pystyy vaikuttamaan myös omalla toiminnallaan Itämeren tilan parantamiseen. Esimerkiksi suosimalla kasvatetun kalan sijaan Itämeren luonnonkaloja, kuten kuten silakkaa, muikkua ja särkeä voi keventää Itämeri-jalanjälkeä.
Suomessa järvetkin voi huonosti, miltei kaikissa järvissä oli kesällä pahoja sinileväesiintymiä, syynä lähinnä rehevöityminen, eli maatalouden päästöt. Sinilevä on bakteerimassa, joka tuottaa hermomyrkkyä. Vihdin erään järven kaikki simpukat kuolivat sinilevän johdosta. Uiminen järvissä käy tulevaisuudessa mahdottomaksi ellei tähän ongelmaan tartuta. Jo tänä kesänä uimakieltoja oli miltei joka puolella Suomea.
Ilmoita asiaton viesti
Suomenlahdessa on ollut sinilevää joka kesä niin kauan kuin itse muistan. Itämerestä on syytä olla huolissaan kuten myös muidenkin vesistöjen. Talvivaara case on ollut surullinen luku ja sellaista ei toivoisi enää missään päin Suomea tapahtuvan. Ympäristöstä on pidettävä huolta ja tahallisista ympäristön saastuttamisesta pitää syylliset saada vastuuseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kerr0ppas Eveliina miten sää sitä särkeä syöt.
Ilmoita asiaton viesti
Baltiameren kutsuminen Itämereksi jo osoittaa, miten väärässä ollaan. Sehän on meri, joka on miltei kaikissa muissa suunnissa, muttei idässä päin.
Kulttuurikansat ovat pitäneet meriä aina viemäreinään, niinpä on Baltianmeren rannoillakin pari kulttuurikansaa.
Se, miten vähän Suomi ja Ruotsi sotkevat tätä merta, näkyy siinä, ettei Pohjanlahdella ole meressä isompia ympäristöongelmia. Sama ilmakehä ilmastoineen muuten ulottuu sinnekin.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingissä pitää lopettaa maanviljely ja vähentää valtion tukea navettateiden parantamiseksi ! Tärkeitä avauksia kunnallispolitiikan näkökulmasta !
Huolena on myös kalankasvatus ! Kalankasvatuksen osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta on nykyään 1–2 prosenttia.
Kalankasvatuksen fosforikuorma mereen on vähentynyt 2000 luvulla alle kolmasosaan ja typpikuorma alle puoleen. Ruokakalan viljely on Suomessa vähentynyt tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien. Huippuvuodesta 1991 on tultu alas yli 40 prosenttia.
Kotimaista kalantuotantoa on korvannut ennen kaikkea norjalainen tuotanto, joka on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Norjasta tuodaan kasvatettua lohta 30 milj. kiloa vuodessa. Se ei saastuta Itämerta.
Kun tuotanto Suomessa on vähentynyt, myös kalankasvatuksesta koituva ympäristön kuormitus on pienentynyt. Viimeisen 15 vuoden aikana kalankasvatuksen ravinnepäästöt ovat puolittuneet.
Purkitettua särkeä syömällä ei Itämeri pelastu.
Ilmoita asiaton viesti