eveliinaheinaluoma

Ikäihmisten IT-taidot huomioitava huomisen palveluissa

Ikäihmisten arjessa on yhä keskeisemmin läsnä tietotekniikka. Älylaitteiden hallinta ja niiden kehityksessä mukana pysyminen on yksi keskeinen ikäihmisten haaste.

 

Ikääntyneistä huomattava osa käyttää arjessaan säännöllisesti älylaitteita. Kaksi kolmasosaa 55-84 -vuotiaista käyttää älypuhelinta päivittäin ja suurin osa tästä joukosta useasti päivässä. Laitteita käytetään useisiin eri tarkoituksiin, kuten pankkipalveluissa asiointiin sekä median seurantaan.

 

Tämä käy ilmi Eetu ry:n teettämästä Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimuksesta. Tutkimuksessa käsiteltiin laajasti 55-84 -vuotiaiden käsityksiä ikääntyvien ja iäkkäiden haasteista Suomessa.

 

On todella ilahduttavaa, että suuri osa ikäihmisistä on ottanut älylaitteet omakseen ja että he pystyvät hoitamaan päivittäisiä asioitaan niiden avulla. Digitalisaation aallonharjalla pysyminen voi helpottaa monen arkea, kun esimerkiksi palvelukonttoriin matkustamiseen ja siellä asiointiin ei tarvitse käyttää yhtä paljon aikaa kuin ennen.

 

On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki eivät pysy kehityksessä mukana. Vaikka suurin osa ikäihmisistä hallitsee IT-laitteiden käytön, osa kokee oman taitotason olevan melko huonolla tai erittäin huonolla tasolla. Tämä tunne on tutkimuksen mukaan yhä useammalla, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse.

 

Tämän vuoksi kaikissa ikäihmisten palveluissa tulee tulevaisuudessa taata palvelun saatavuus myös perinteisessä muodossa. IT-taitotaso ei saa jakaa palvelun käyttäjiä kahden kerroksen väeksi.

 

Ongelman ratkaiseminen ei ole yksinkertaista. Tällä hetkellä ikääntyneiden määrä on lisääntymässä ja jo nykyisellään esimerkiksi terveyspalveluiden hoitohenkilökunnasta on pulaa. Lisäksi pankkien ja joukkoliikenteen palveluiden osalta on jo todellisuutta, etteivät kaikki pysty käyttämään palveluita yhdenvertaisesti. Esimerkiksi käteisen käyttö on monelle vanhukselle tärkeää ja se tulee mahdollistaa tulevaisuudessakin varmistamalla, että käteisnosto pankkikonttoreista onnistuu asuinpaikasta riippumatta. Tästä finanssialan toimijoiden tulee kantaa vastuu.

 

Terveyspalveluiden osalta ensimmäinen askel kohti laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluita on taata valtion palveluihin riittävä määrä työntekijöitä. Tuhat uutta hoitajaa tai lääkäriä on ollut keskeinen SDP:n tavoite tämän kevään vaaleissa. Tämä poistaisi osan siitä suuresta paineesta, joka terveyspalveluiden saamiselle tällä hetkellä kohdistuu.

 

Uudistaminen ei tietenkään saa jäädä tähän. Sote-uudistus tulee viedä seuraavalla hallituskaudella loppuun niin, että palveluiden keskiössä on niiden käyttäjä eli apua tarvitseva ihminen. Tulevaisuuden Suomessa kaikki tulee pitää mukana, oli IT-taitotaso mikä tahansa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Olipas paperista luetun ja paperisen makuinen vuodatus.
nimim. Yksi ikäihminen

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Hianoo Eveliina,

ongelma vain on se, että kunnissa, joissa nuo varttuneiden palvelut pääasiassa järjestetään, on talous pääpuoluevetoisesti investoitu turvoksiin kaikenmaailman hömpällä niin, että käyttötalous kyykkää.

Mitä huutavat kuntapäättäjät apuun kun 2020 budjettikehys lyödään tiskiin? Eivät mitään, kun päättäjät ovat asian edessä kuin fasaanit ajoradalla. Virkamiehet jeesaa ja esittävät palveluverkon kehittämistä, lue: digitalisaatiota ja keskittämistä.

Tottamooses digitalisaatio auttaa moneen, mutta ei se palvelukontakteja tai tekeviä käsiä korvaa. Voithan Eveliina huutaa lisää käsiä, mutta mitä ne auttavat, jos ne on usein käytettävien matalan tason palveluidenkin osalta keskitetty paikkoihin, jonne varttuneet eivät pääse.

Suomessa rakennetaan nyt sairaaloita joka paikkaan kuin maailmanlopun edellä, kun pääosa sote-palveluista pitäisi hajoittaa taajamiin mahdollisimman lähelle ihmisiä, ja haja-asutusalueille mobiilit yksiköt viemään palvelut työviksen, maamiesseuran tai kirjaston nurkalle, tarvittaessa kotioven eteen. Korkean teknologian / erikoisosaamisen yksiköitä tarvittaisiinkin sitten paljon vähemmän.

Mutta se juna menee jo kuntien ja sairaanhoitopiirien rakennuskiimassa - rakenteet ja kapasiteettikustannukset sementoidaan vuosikymmeniksi, niin ei tarvitse miltään sote-uudistuksilta mitään säästöjä odotella. Aika ratkaisee tämänkin ikäihmisten digiongelman ihan kuin se ratkaisee veteraaniongelmankin. 10-20 vuoden päästä 70-80 vuotiaat ovat ihan penteleen nohevia digisenioreita.

Toimituksen poiminnat