Talousarvio http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/136543/all Mon, 29 Oct 2018 19:33:41 +0200 fi Helsingin vuoden 2019 budjetissa toteutuu oikeudenmukainen tasapaino http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263336-helsingin-vuoden-2019-budjetissa-toteutuu-oikeudenmukainen-tasapaino <p>Helsingin kaupunginhallitus on tänään vahvistanut budjettisovun ensi vuoden talousarviota koskien. Budjetissa näkyy vahva SDP:n kädenjälki.</p><p>SDP:n valtuustoryhmä esitti alkuvuodesta maksuttoman toisen asteen edistämistä Helsingissä. Nyt ensi vuoden talousarvion kohdalla kaupunki on päättänyt suunnata kahden miljoonan euron määrärahan toisen asteen maksuttomuuden edistämiseen. Tämän lisäksi Helsinki esittää valtiolle, että pääkaupunkiseudusta tehdään maksuttoman toisen asteen koulutuksen kokeilualue.</p><p>SDP:n ajama maksuttomat opiskeluvälineet toisen asteen opiskelijoille toteutuu nyt konkreettisesti sille varatun määrärahan voimin. Sosialidemokraattien valtuustoryhmä piti tärkeänä, ettei määräraha ole pois koulujen resursseista ja nyt tämä tavoite toteutuu. Helsinki ottaa nyt määrärahan turvin ensimmäiset askeleet kattaakseen lukion ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien ja työvälineiden kustannukset helsinkiläisille nuorille.<br /><br />Maksuton toinen aste on tasa-arvoteko, joka kitkee eriarvoistumista, parantaa nuoren mahdollisuuksia pärjätä työelämässä ja lisää suomalaisen yhteiskunnan menestysmahdollisuuksia. Se on myös konkreettinen teko köyhyyden periytymisen estämiseksi. Nuoren kohdalla perheen vähävaraisuus ei saisi vaikuttaa hänen kouluttautumismahdollisuuksiinsa.</p><p>Ensi vuonna parannetaan myös ikäihmisten kotihoidon palvelua sekä terveysasemien saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin suunnataan suurin osa lisämäärärahoista.&nbsp;<br /><br />Tulevaisuudessa lähes joka neljäs helsinkiläinen on yli 65-vuotias.&nbsp;Palveluita tarvitsevien ikäihmisten määrän kasvu niin kotihoidossa kuin tehostetuissa asumispalveluissa edellyttää vastaavasti lisäyksiä henkilöstömääriin. Talousarviossa päätettyjen lisäresurssien voimin pystytään myös vanhusten hoitoa toteuttamaan laadukkaammin.</p><p>Kaupungin budjetissa huomioidaan myös keskustakirjasto Oodin avautuminen ja varmistetaan, ettei Oodi vähennä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan palveluja, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja.&nbsp;Helsinkiläiset ovat pitkin syksyä olleet yhteydessä ja kertoneet huolestaan nuorisotalojen, lähikirjastojen ja liikuntapaikkojen tulevaisuudesta. Kaupunkilaisille tärkeiden palvelujen puolustaminen kannatti, sillä jääkenttien jäädyttäminen jatkuu ja kirjastojen aukioloajat säilyvät nykytasolla.</p><p>Helsingin vuoden 2019 budjetissa näkyy vahva halu taata kaupunginosien tasa-arvoinen kohtelu ja parantaa lähiöiden viihtyisyyttä. Ensi vuonna käynnistyy Itäkeskuksen kaupunginosan käynnistämistyö, jonka osana tehdään myös Itäväylän ja Kehä I risteysalueen liikennesuunnitelma.</p><p>Tämä on hieno uutinen Itä-Helsingille, jossa on pitkään odotettu kaupunginosakeskustan kehittämisen käynnistymistä! Itäkeskuksen kehittäminen oli myös keskeinen tavoitteeni viime kuntavaalien yhteydessä. Tuloksia siis syntyy!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginhallitus on tänään vahvistanut budjettisovun ensi vuoden talousarviota koskien. Budjetissa näkyy vahva SDP:n kädenjälki.

SDP:n valtuustoryhmä esitti alkuvuodesta maksuttoman toisen asteen edistämistä Helsingissä. Nyt ensi vuoden talousarvion kohdalla kaupunki on päättänyt suunnata kahden miljoonan euron määrärahan toisen asteen maksuttomuuden edistämiseen. Tämän lisäksi Helsinki esittää valtiolle, että pääkaupunkiseudusta tehdään maksuttoman toisen asteen koulutuksen kokeilualue.

SDP:n ajama maksuttomat opiskeluvälineet toisen asteen opiskelijoille toteutuu nyt konkreettisesti sille varatun määrärahan voimin. Sosialidemokraattien valtuustoryhmä piti tärkeänä, ettei määräraha ole pois koulujen resursseista ja nyt tämä tavoite toteutuu. Helsinki ottaa nyt määrärahan turvin ensimmäiset askeleet kattaakseen lukion ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien ja työvälineiden kustannukset helsinkiläisille nuorille.

Maksuton toinen aste on tasa-arvoteko, joka kitkee eriarvoistumista, parantaa nuoren mahdollisuuksia pärjätä työelämässä ja lisää suomalaisen yhteiskunnan menestysmahdollisuuksia. Se on myös konkreettinen teko köyhyyden periytymisen estämiseksi. Nuoren kohdalla perheen vähävaraisuus ei saisi vaikuttaa hänen kouluttautumismahdollisuuksiinsa.

Ensi vuonna parannetaan myös ikäihmisten kotihoidon palvelua sekä terveysasemien saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin suunnataan suurin osa lisämäärärahoista. 

Tulevaisuudessa lähes joka neljäs helsinkiläinen on yli 65-vuotias. Palveluita tarvitsevien ikäihmisten määrän kasvu niin kotihoidossa kuin tehostetuissa asumispalveluissa edellyttää vastaavasti lisäyksiä henkilöstömääriin. Talousarviossa päätettyjen lisäresurssien voimin pystytään myös vanhusten hoitoa toteuttamaan laadukkaammin.

Kaupungin budjetissa huomioidaan myös keskustakirjasto Oodin avautuminen ja varmistetaan, ettei Oodi vähennä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan palveluja, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Helsinkiläiset ovat pitkin syksyä olleet yhteydessä ja kertoneet huolestaan nuorisotalojen, lähikirjastojen ja liikuntapaikkojen tulevaisuudesta. Kaupunkilaisille tärkeiden palvelujen puolustaminen kannatti, sillä jääkenttien jäädyttäminen jatkuu ja kirjastojen aukioloajat säilyvät nykytasolla.

Helsingin vuoden 2019 budjetissa näkyy vahva halu taata kaupunginosien tasa-arvoinen kohtelu ja parantaa lähiöiden viihtyisyyttä. Ensi vuonna käynnistyy Itäkeskuksen kaupunginosan käynnistämistyö, jonka osana tehdään myös Itäväylän ja Kehä I risteysalueen liikennesuunnitelma.

Tämä on hieno uutinen Itä-Helsingille, jossa on pitkään odotettu kaupunginosakeskustan kehittämisen käynnistymistä! Itäkeskuksen kehittäminen oli myös keskeinen tavoitteeni viime kuntavaalien yhteydessä. Tuloksia siis syntyy!

]]>
0 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263336-helsingin-vuoden-2019-budjetissa-toteutuu-oikeudenmukainen-tasapaino#comments Helsingin kaupunginvaltuusto Helsingin kuntapolitiikka Helsinki Talousarvio Mon, 29 Oct 2018 17:33:41 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263336-helsingin-vuoden-2019-budjetissa-toteutuu-oikeudenmukainen-tasapaino
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin investoitava Päijät-Hämeessä http://elisalientola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263017-lasten-ja-nuorten-mielenterveyspalveluihin-investoitava-paijat-hameessa <p>&nbsp;</p><p>Päijät-hämäläisillä nuorilla on tilastojen mukaan enemmän mielenterveysongelmia kuin muualla maassa. Ongelmamme syyt eivät ole mystisesti geeneissä, maaperässä tai juomavedessä, vaan yksinkertaisesti palveluiden puutteessa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat osassa maakuntaa olleet ennen hyvinvointikuntayhtymää olemattomat ja kaikkialla niukat. Siksi perustason mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille ovat Hyvinvointikuntayhtymässäkin täysin riittämättömät.</p><p>Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saattaminen säälliselle tasolle maksaisi 2,5 miljoonaa. (<a href="https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2487087?fbclid=IwAR1YUBzWDnPGgZBo5IPNRe1lZ3by5-KN0sclm4kpSWZ9f6pp1w6ZI_A7rJA"><u>Ess 24.9.2018</u></a>) Tämän puutteen korjaamiseen eivät kunnat talousarvioesityksiensä valossa ole kuitenkaan tarttumassa.</p><p>Hykyn perustamisvaiheessa haikailtiin perustason ja erikoissairaanhoidon integraatiota ja käännettä erikoissairaanhoidosta vähemmän raskaisiin perustason palveluihin ja sitä kautta kustannussäästöihin. Perustasoa ei kuitenkaan koskaan resurssoitu riittävästi. Koska hoitoon ei pääse ajoissa, on myös erikoissairaanhoito jatkuvassa ylikuormitustilassa ja mielenterveyspalveluiden puute heijastuu muihin palveluihin kuormittaen niitä. Samoin resurssipula heijastuu osaavien ammattilaisten rekrytointiin.</p><p>Päijät-Häme ja sen keskuskaupunkina Lahti on aluetta, jossa väestön koulutus- ja tulotaso on heikko, päihde- ja mielenterveysongelmat yleisiä ja eroperheitä ja yksinhuoltajia paljon. Kaikki nämä yksittäinkin, mutta eritoten kasautuessaan ovat nuoren syrjäytymistä ennustavia riskejä yhdessä nuoren peruskoulun jälkeisen koulutuksen lisäksi ( <a href="https://thl.fi/fi/-/nuorten-syrjaytyminen-kay-myos-yhteiskunnalle-kalliiksi"><u>THL 11.1.2018</u></a>).</p><p>Meillä riskitekijöitä on paljon, siksi tarvitsisimme erityisen vahvan tuen perheille ja vankat nopeasti saavutettavat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja saman aikaisesti panostusta koulutustason nostoon ja hyvinvointiin.</p><p>Nämä nyt oireilevat perheet ja nuoret eivät voi odottaa soteuudistusta, eivätkä pelastaa Hykyn taloutta. Näiden nuorten hyvinvointiin on investoitava viimeistään nyt. Nuoren syrjäyttämisen hinta on moninkertainen. Kaiken päihdekohkauksen jälkeen tuntuu uskomattomalta, että sen ratkaisun kannalta keskeisen palvelun resursseja ei olla paikkaamassa vastaamaan pitkän aikaa tiedossa ollutta tarvetta.</p><p>Tämä on koko Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän laajuinen haaste. Jokaisen kunnan valtuutetut ovat vastuussa kuntalaisten palveluista, vaikka niiden järjestäminen on siirretty kuntayhtymälle.</p><p>Elisa Lientola</p><p>Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmän pj</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Päijät-hämäläisillä nuorilla on tilastojen mukaan enemmän mielenterveysongelmia kuin muualla maassa. Ongelmamme syyt eivät ole mystisesti geeneissä, maaperässä tai juomavedessä, vaan yksinkertaisesti palveluiden puutteessa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat osassa maakuntaa olleet ennen hyvinvointikuntayhtymää olemattomat ja kaikkialla niukat. Siksi perustason mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille ovat Hyvinvointikuntayhtymässäkin täysin riittämättömät.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saattaminen säälliselle tasolle maksaisi 2,5 miljoonaa. (Ess 24.9.2018) Tämän puutteen korjaamiseen eivät kunnat talousarvioesityksiensä valossa ole kuitenkaan tarttumassa.

Hykyn perustamisvaiheessa haikailtiin perustason ja erikoissairaanhoidon integraatiota ja käännettä erikoissairaanhoidosta vähemmän raskaisiin perustason palveluihin ja sitä kautta kustannussäästöihin. Perustasoa ei kuitenkaan koskaan resurssoitu riittävästi. Koska hoitoon ei pääse ajoissa, on myös erikoissairaanhoito jatkuvassa ylikuormitustilassa ja mielenterveyspalveluiden puute heijastuu muihin palveluihin kuormittaen niitä. Samoin resurssipula heijastuu osaavien ammattilaisten rekrytointiin.

Päijät-Häme ja sen keskuskaupunkina Lahti on aluetta, jossa väestön koulutus- ja tulotaso on heikko, päihde- ja mielenterveysongelmat yleisiä ja eroperheitä ja yksinhuoltajia paljon. Kaikki nämä yksittäinkin, mutta eritoten kasautuessaan ovat nuoren syrjäytymistä ennustavia riskejä yhdessä nuoren peruskoulun jälkeisen koulutuksen lisäksi ( THL 11.1.2018).

Meillä riskitekijöitä on paljon, siksi tarvitsisimme erityisen vahvan tuen perheille ja vankat nopeasti saavutettavat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja saman aikaisesti panostusta koulutustason nostoon ja hyvinvointiin.

Nämä nyt oireilevat perheet ja nuoret eivät voi odottaa soteuudistusta, eivätkä pelastaa Hykyn taloutta. Näiden nuorten hyvinvointiin on investoitava viimeistään nyt. Nuoren syrjäyttämisen hinta on moninkertainen. Kaiken päihdekohkauksen jälkeen tuntuu uskomattomalta, että sen ratkaisun kannalta keskeisen palvelun resursseja ei olla paikkaamassa vastaamaan pitkän aikaa tiedossa ollutta tarvetta.

Tämä on koko Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän laajuinen haaste. Jokaisen kunnan valtuutetut ovat vastuussa kuntalaisten palveluista, vaikka niiden järjestäminen on siirretty kuntayhtymälle.

Elisa Lientola

Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmän pj

]]>
3 http://elisalientola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263017-lasten-ja-nuorten-mielenterveyspalveluihin-investoitava-paijat-hameessa#comments Mielenterveys Päijät-Häme Talousarvio Tue, 23 Oct 2018 11:00:31 +0000 Elisa Lientola http://elisalientola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263017-lasten-ja-nuorten-mielenterveyspalveluihin-investoitava-paijat-hameessa
Hallitukselta eväspaketti vaalikentille http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260243-hallitukselta-evaspaketti-vaalikentille <p>Hallituspuolueet ovat päättäneet viidenkymmenen miljoonan euron eväspaketista seuraavien eduskuntavaalien ehdokkaiden käyttöön. Jokainen puolue on saanut korvamerkitä omaksi &quot;saavutuksekseen&quot; joitakin määrärahoja, jotka toimivat samalla myös veronmaksajilta saatuna&nbsp; mediatukena.</p><p>Käytännössä aina on puhuttu vaalibudjeteista. Tällä kertaa on käytössä puolueiden omaa profiilia korostava malli, ei niinkään koko hallituksen yhteisellä päätöksellä tuotettu. Mielenkiintoista sinänsä, että yhtenä perusteluna käytännölle mainitaan se, että näin puolueet saavat budjettiin määrärahoja joista ei muuten päästy yksimielisyyteen.</p><p>Linkin takana olevaa listaa vertaamalla voi nähdä perustelun onttouden. Toki Keskustan lista erottuu muista, mutta voidaan kysyä että kaatuiko esimerkiksi reuna-alueiden poliisien määräraha Keskustan ja Kokoomuksen vastustukseen, niin että siitä ei saatu aikaan yksimielistä päätöstä? Haiskahtaa Sinisille lahjoitetulta vaalipampulta.</p><p>Kokoomuksella näyttää taas olleen tarve profiloitua tehtyjen leikkausten jälkeen koulutuksen puolestapuhujana. Vastustivatko muut hallituspuolueet listalla olevaa uuden lukiolain toimeenpanoa ja siihen annettua kymmenen miljoonan pottia? Jos vastustivat, niin hyi kepukat, hyi sinukat.</p><p>Keskustan listalta taas löytyy suurimpana liikenteen turvallisuus- ja kelirikkopaketti. Eikö kokoomuslaisia ja sinisiä kiinnosta liikenneturvallisuus ja kelirikonhoito? Kaikesta päätellen ei, tai sitten tässäkin on kyse annetuista tupailtaeväistä&nbsp; keskustalaisille.</p><p>Konstit on monet, on sanottu monessa yhteydessä. Tällä kertaa hallitus näyttää valinneen tämän tavan käyttää&nbsp; yhteistä rahaa hallituspuolueiden omaan vaalityöhön. Alle neljänkymmenen prosentin gallupkannatus panee hallituksen tekemään monenlaista. Tämä on yksi tapa, mutta väki on hereillä. Me tiedetään ja tunnetaan nämä kotkotukset.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005810136.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005810136.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueet ovat päättäneet viidenkymmenen miljoonan euron eväspaketista seuraavien eduskuntavaalien ehdokkaiden käyttöön. Jokainen puolue on saanut korvamerkitä omaksi "saavutuksekseen" joitakin määrärahoja, jotka toimivat samalla myös veronmaksajilta saatuna  mediatukena.

Käytännössä aina on puhuttu vaalibudjeteista. Tällä kertaa on käytössä puolueiden omaa profiilia korostava malli, ei niinkään koko hallituksen yhteisellä päätöksellä tuotettu. Mielenkiintoista sinänsä, että yhtenä perusteluna käytännölle mainitaan se, että näin puolueet saavat budjettiin määrärahoja joista ei muuten päästy yksimielisyyteen.

Linkin takana olevaa listaa vertaamalla voi nähdä perustelun onttouden. Toki Keskustan lista erottuu muista, mutta voidaan kysyä että kaatuiko esimerkiksi reuna-alueiden poliisien määräraha Keskustan ja Kokoomuksen vastustukseen, niin että siitä ei saatu aikaan yksimielistä päätöstä? Haiskahtaa Sinisille lahjoitetulta vaalipampulta.

Kokoomuksella näyttää taas olleen tarve profiloitua tehtyjen leikkausten jälkeen koulutuksen puolestapuhujana. Vastustivatko muut hallituspuolueet listalla olevaa uuden lukiolain toimeenpanoa ja siihen annettua kymmenen miljoonan pottia? Jos vastustivat, niin hyi kepukat, hyi sinukat.

Keskustan listalta taas löytyy suurimpana liikenteen turvallisuus- ja kelirikkopaketti. Eikö kokoomuslaisia ja sinisiä kiinnosta liikenneturvallisuus ja kelirikonhoito? Kaikesta päätellen ei, tai sitten tässäkin on kyse annetuista tupailtaeväistä  keskustalaisille.

Konstit on monet, on sanottu monessa yhteydessä. Tällä kertaa hallitus näyttää valinneen tämän tavan käyttää  yhteistä rahaa hallituspuolueiden omaan vaalityöhön. Alle neljänkymmenen prosentin gallupkannatus panee hallituksen tekemään monenlaista. Tämä on yksi tapa, mutta väki on hereillä. Me tiedetään ja tunnetaan nämä kotkotukset.

 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005810136.html

]]>
0 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260243-hallitukselta-evaspaketti-vaalikentille#comments Eduskuntavaalit 2018 hallitus Talousarvio Fri, 31 Aug 2018 08:29:12 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260243-hallitukselta-evaspaketti-vaalikentille
Helsingin talousarvioesitys 2018: joustava Helsinki http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246140-helsingin-talousarvioesitys-2018-joustava-helsinki <p>Helsingin valtuustossa käytettiin tänään<a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-talousarvion-kasittely-alkoi-kaupunginvaltuustossa"> talousarvion käsittelyn</a> yhteydessä noin 70 puheenvuoroa. Tässä oma puheenvuoroni tältä illalta.&nbsp;</p><p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.&nbsp;</p><p>Näin kärkeen, kiitos kaikille budjetin valmisteluun osallistuneille.&nbsp;</p><p>Tässä puheenvuorossa haluan kiinnittää&nbsp; talousarviossa huomiomme muutaman kohtaan, joilla <strong>parannamme rakkaan kaupunkimme elinvoimaisuutta, varsinkin itse sen asukkaiden näkökulmasta. </strong>Käytän samalla kokeilukulttuurin sijaan tällä kertaa sanaa joustavuus.</p><p><strong>Kaupunkistrategian mukainen toimiva Helsinki on kokeileva ja joustava Helsinki.</strong>&nbsp;</p><p>Talousarvioehdotuksessa Helsinki laskee kunnallisveroprosenttia 18,0 prosenttiin. Ahkerana veronmaksajana, toivotan tämän jouston lämpimästi tervetulleeksi. Odotusarvo on, että tämä 0,5 prosenttiyksikön lasku tuo takaisin kaupungintalouteemme kiertämään moninkertaisesti hyvää. &nbsp;</p><p>Yhdessä aiemmista puheenvuoroista todettiin, että kun veroja alennetaan, käytettävissä on vähemmän rahaa. Mielestäni taas, kun veroja alennetaan, käytettävissä on päinvastoin enemmän rahaa. Kyse on vain, mistä näkökulmasta asiaa katsoo.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Liikunta ja luonto ovat kaupunkilaisenkin henkireikä. </strong>Talousarviossa onkin varattuna nyt yhteensä 16,9 miljoonaa euroa puistojen ja liikunta-alueiden rakentamiseen. Määrärahana 4,7 miljoonaa euroa on osoitettu liikuntapaikkojen sekä ulkoilualueiden rakentamiseen. Tästä kiitos.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>On tärkeää, että palvelut pysyvät kasvavan kaupungin mukana. </strong>Erityisesti Lauttasaari on kärsinyt kehityksen perässä laahaavista palveluista. Nyt talousarviossa on mukana muun muassa päiväkoti Lauttasaari, joka takaa monelle lapselle paikan omalta saarelta ja tuo helpotusta arkeen. Jotta voimme taata tulevaisuudessa kasvavan Helsingin tarpeisiin riittävästi tilaa, on joustava hybridirakentaminen oiva lisäratkaisu moneen palvelutilapuutteeseen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olemme myös täälläkin salissa keskustelleet varsin kipeästä asiasta, eli joustavasta - tai joustamattomasta - liikenteestä kaupungin keskustassa. <strong>Meidän tavoitteemme on olla etukenossa yksi vetävimmistä start-up-kaupungeista, ja houkutella uusia yrityksiä kasvumme vauhdittajiksi.</strong> Tämä yhtälö ei kuitenkaan toimi silloin, kun liikkuva väkemme seisoo teennäisissä keskustan ruuhkissa, eli valomeressä ja tietöissä. <strong>Siksi joustava liikenne on ensisijaisen tärkeää tulevana budjettikautena. </strong>Sillä tällaisen seisottamisen kustannuksia ei varmastikaan ole nyt otettu talousarvion menoissa huomioon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kokonaisuudessaan talousarvioehdotus on hyvässä tasapainossa kohti maailman toimivinta kaupunkia, kokeilevan ja joustavan Helsingin puolesta. Kannatan talousarvioehdotuksen hyväksymistä.&nbsp;Kiitos.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin valtuustossa käytettiin tänään talousarvion käsittelyn yhteydessä noin 70 puheenvuoroa. Tässä oma puheenvuoroni tältä illalta. 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. 

Näin kärkeen, kiitos kaikille budjetin valmisteluun osallistuneille. 

Tässä puheenvuorossa haluan kiinnittää  talousarviossa huomiomme muutaman kohtaan, joilla parannamme rakkaan kaupunkimme elinvoimaisuutta, varsinkin itse sen asukkaiden näkökulmasta. Käytän samalla kokeilukulttuurin sijaan tällä kertaa sanaa joustavuus.

Kaupunkistrategian mukainen toimiva Helsinki on kokeileva ja joustava Helsinki. 

Talousarvioehdotuksessa Helsinki laskee kunnallisveroprosenttia 18,0 prosenttiin. Ahkerana veronmaksajana, toivotan tämän jouston lämpimästi tervetulleeksi. Odotusarvo on, että tämä 0,5 prosenttiyksikön lasku tuo takaisin kaupungintalouteemme kiertämään moninkertaisesti hyvää.  

Yhdessä aiemmista puheenvuoroista todettiin, että kun veroja alennetaan, käytettävissä on vähemmän rahaa. Mielestäni taas, kun veroja alennetaan, käytettävissä on päinvastoin enemmän rahaa. Kyse on vain, mistä näkökulmasta asiaa katsoo. 

 

Liikunta ja luonto ovat kaupunkilaisenkin henkireikä. Talousarviossa onkin varattuna nyt yhteensä 16,9 miljoonaa euroa puistojen ja liikunta-alueiden rakentamiseen. Määrärahana 4,7 miljoonaa euroa on osoitettu liikuntapaikkojen sekä ulkoilualueiden rakentamiseen. Tästä kiitos. 

 

On tärkeää, että palvelut pysyvät kasvavan kaupungin mukana. Erityisesti Lauttasaari on kärsinyt kehityksen perässä laahaavista palveluista. Nyt talousarviossa on mukana muun muassa päiväkoti Lauttasaari, joka takaa monelle lapselle paikan omalta saarelta ja tuo helpotusta arkeen. Jotta voimme taata tulevaisuudessa kasvavan Helsingin tarpeisiin riittävästi tilaa, on joustava hybridirakentaminen oiva lisäratkaisu moneen palvelutilapuutteeseen. 

 

Olemme myös täälläkin salissa keskustelleet varsin kipeästä asiasta, eli joustavasta - tai joustamattomasta - liikenteestä kaupungin keskustassa. Meidän tavoitteemme on olla etukenossa yksi vetävimmistä start-up-kaupungeista, ja houkutella uusia yrityksiä kasvumme vauhdittajiksi. Tämä yhtälö ei kuitenkaan toimi silloin, kun liikkuva väkemme seisoo teennäisissä keskustan ruuhkissa, eli valomeressä ja tietöissä. Siksi joustava liikenne on ensisijaisen tärkeää tulevana budjettikautena. Sillä tällaisen seisottamisen kustannuksia ei varmastikaan ole nyt otettu talousarvion menoissa huomioon. 

 

Kokonaisuudessaan talousarvioehdotus on hyvässä tasapainossa kohti maailman toimivinta kaupunkia, kokeilevan ja joustavan Helsingin puolesta. Kannatan talousarvioehdotuksen hyväksymistä. Kiitos. 

 

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246140-helsingin-talousarvioesitys-2018-joustava-helsinki#comments Budjetti Helsinki Helvaltuusto Lauttasaari Talousarvio Wed, 15 Nov 2017 20:56:45 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246140-helsingin-talousarvioesitys-2018-joustava-helsinki
Helsingin talousarvioesitys 2018: Kokoomuksen ryhmäpuhe http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246136-helsingin-talousarvioesitys-2018 <p><strong>&#39;Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.&#39;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tänään <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-talousarvion-kasittely-alkoi-kaupunginvaltuustossa">Helsingin valtuustossa</a> käsiteltiin Helsingin <a href="https://www.hel.fi/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/talousarvio/">talousarvioesitystä vuodelle 2018</a>. Budjetti herätti paljon <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-talousarvion-kasittely-alkoi-kaupunginvaltuustossa">keskustelua</a>, ja ihan alkuun pitivät kaikki valtuustoryhmät oman valtuustoryhmän puheensa. Kokoomuksen puheen piti Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Wille Rydman, ja erinomainen puhe on kokonaisuudessaan tässä:&nbsp;</p><p>**</p><p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,</p><p><strong>Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva.</strong> Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.</p><p><strong>Kaupunkimme talous on tänä päivänä varsin tukevalla pohjalla. </strong>Se ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Finanssikriisin aiheuttama romahdus ja sitä seurannut pitkä taantuma kurittivat tuntuvasti Helsinkiäkin. Kaupungin velat kaksinkertaistuivat muutamassa vuodessa.</p><p><strong>Viime valtuustokaudella kaupungin taloutta laitettiin kuntoon pitkälti kokoomuksen tahdittamana. </strong>Prosentin vuotuista tuottavuustavoitetta ja investointikattoa arvosteltiin kovasti, mutta juuri tällaisten menojarrujen ansiosta velkaantuminen pysäytettiin ja kaupungin talous saatiin vakaalle tolalle. Tämän työn hedelmistä voimme nauttia ensi vuonna.</p><p><strong>Kevennämme nyt helsinkiläisten verorasitusta puolella prosenttiyksiköllä. </strong>Ja on kyllä aikakin &ndash; edellisestä veronkevennyksestä on jo 21 vuotta aikaa, ja näin kevennettynäkin verotuksemme on yhä finanssikriisiä edeltänyttä tasoa kireämpi. Veronmaksajan rasitusta on lisätty vuosikymmenten aikana jatkuvasti. On erinomaista, että käännämme nyt suuntaa.</p><p><strong>Kiinteistöveron pidämme ensi vuonna alimmalla lainsäädännön mahdollistamalla tasolla.</strong> Koiraveron poistamme kokonaan. Näistä ratkaisuista huolimatta pystymme nostamaan kaupungin investoinnit uudelle ennätystasolle ilman merkittävää tarvetta lisävelalle. Nyt päätettävillä investoinneilla ja veroratkaisuilla Helsinki parantaa kilpailukykyään ja luo edellytyksiä uudelle talouskasvulle.</p><p><strong>Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan investoimalla asumiseen, liikenteeseen ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin.</strong> Keskiössä ovat asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämät investoinnit, palveluverkon kehittäminen liikuntainvestoinnit mukaan lukien ja joukkoliikenne. Korjausrakentamisessa korostuvat koulurakennusten ja päiväkotien turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen.</p><p><strong>Satsningar för framtiden syns också i driftsekonomiutgifterna.</strong> De livskraftiga och säregna skolorna är en av Helsinginfors centralaste dragningskraftsfaktorer. Helsinginfors bereder sig för en ökande barnmängd med 1300 nya dagisplatser. Fostrans- och utbildningssektorn urskiljs i budgeten som ett särskilt insatsområde.</p><p><strong>Kansainvälistyvässä maailmassa tietä menestykseen tasoittaa monipuolinen kielitaito. </strong>Helsinki lisää muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamääriä. Lisäksi vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen panostetaan ja avustusmäärärahoja korotetaan liikkumattomuuden vähentämiseksi.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveystoimessa lisämäärärahat kohdistuvat muun muassa ikäihmisten kotona asumisen palveluihin, lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, neuvoloiden ja koulujen oppilasterveydenhuollon vahvistamiseen sekä lastensuojeluun ja perheneuvoloiden jonojen purkamiseen.</strong> Myöskään korkeatasoisia kulttuuripalveluita Helsingin keskeisenä kilpailuvalttina ei ole unohdettu. Lisäksi laaditaan kokoomukselle tärkeä selvitys Stara-liikelaitoksen tilaaja- ja tuottajaroolien erottamiseksi toisistaan.</p><p>On syytä kiittää kaikkia budjettineuvotteluissa mukana olleita ryhmiä ratkaisuhakuisuudesta ja kompromissikyvystä helsinkiläisten yhteiseksi parhaaksi. Kansainvälinen kilpailu on yhä enenevässä määrin metropolien välistä. <strong>Kun Helsinki menestyy, koko Suomi hyötyy. Helsingin tulee pyrkiä olemaan Itämeren alueen kilpailukykyisin kaupunki, joka vetää puoleensa yrityksiä, investointeja ja osaavia ihmisiä.</strong> Ensi vuoden budjetti tukee tätä kunnianhimoista tavoitetta hyvin.</p><p>&nbsp;</p><p>Wille Rydman</p><p>varapuheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä</p><p>&nbsp;</p><p>**</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 'Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.'

 

Tänään Helsingin valtuustossa käsiteltiin Helsingin talousarvioesitystä vuodelle 2018. Budjetti herätti paljon keskustelua, ja ihan alkuun pitivät kaikki valtuustoryhmät oman valtuustoryhmän puheensa. Kokoomuksen puheen piti Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Wille Rydman, ja erinomainen puhe on kokonaisuudessaan tässä: 

**

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.

Kaupunkimme talous on tänä päivänä varsin tukevalla pohjalla. Se ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Finanssikriisin aiheuttama romahdus ja sitä seurannut pitkä taantuma kurittivat tuntuvasti Helsinkiäkin. Kaupungin velat kaksinkertaistuivat muutamassa vuodessa.

Viime valtuustokaudella kaupungin taloutta laitettiin kuntoon pitkälti kokoomuksen tahdittamana. Prosentin vuotuista tuottavuustavoitetta ja investointikattoa arvosteltiin kovasti, mutta juuri tällaisten menojarrujen ansiosta velkaantuminen pysäytettiin ja kaupungin talous saatiin vakaalle tolalle. Tämän työn hedelmistä voimme nauttia ensi vuonna.

Kevennämme nyt helsinkiläisten verorasitusta puolella prosenttiyksiköllä. Ja on kyllä aikakin – edellisestä veronkevennyksestä on jo 21 vuotta aikaa, ja näin kevennettynäkin verotuksemme on yhä finanssikriisiä edeltänyttä tasoa kireämpi. Veronmaksajan rasitusta on lisätty vuosikymmenten aikana jatkuvasti. On erinomaista, että käännämme nyt suuntaa.

Kiinteistöveron pidämme ensi vuonna alimmalla lainsäädännön mahdollistamalla tasolla. Koiraveron poistamme kokonaan. Näistä ratkaisuista huolimatta pystymme nostamaan kaupungin investoinnit uudelle ennätystasolle ilman merkittävää tarvetta lisävelalle. Nyt päätettävillä investoinneilla ja veroratkaisuilla Helsinki parantaa kilpailukykyään ja luo edellytyksiä uudelle talouskasvulle.

Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan investoimalla asumiseen, liikenteeseen ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin. Keskiössä ovat asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämät investoinnit, palveluverkon kehittäminen liikuntainvestoinnit mukaan lukien ja joukkoliikenne. Korjausrakentamisessa korostuvat koulurakennusten ja päiväkotien turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen.

Satsningar för framtiden syns också i driftsekonomiutgifterna. De livskraftiga och säregna skolorna är en av Helsinginfors centralaste dragningskraftsfaktorer. Helsinginfors bereder sig för en ökande barnmängd med 1300 nya dagisplatser. Fostrans- och utbildningssektorn urskiljs i budgeten som ett särskilt insatsområde.

Kansainvälistyvässä maailmassa tietä menestykseen tasoittaa monipuolinen kielitaito. Helsinki lisää muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamääriä. Lisäksi vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen panostetaan ja avustusmäärärahoja korotetaan liikkumattomuuden vähentämiseksi.

Sosiaali- ja terveystoimessa lisämäärärahat kohdistuvat muun muassa ikäihmisten kotona asumisen palveluihin, lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, neuvoloiden ja koulujen oppilasterveydenhuollon vahvistamiseen sekä lastensuojeluun ja perheneuvoloiden jonojen purkamiseen. Myöskään korkeatasoisia kulttuuripalveluita Helsingin keskeisenä kilpailuvalttina ei ole unohdettu. Lisäksi laaditaan kokoomukselle tärkeä selvitys Stara-liikelaitoksen tilaaja- ja tuottajaroolien erottamiseksi toisistaan.

On syytä kiittää kaikkia budjettineuvotteluissa mukana olleita ryhmiä ratkaisuhakuisuudesta ja kompromissikyvystä helsinkiläisten yhteiseksi parhaaksi. Kansainvälinen kilpailu on yhä enenevässä määrin metropolien välistä. Kun Helsinki menestyy, koko Suomi hyötyy. Helsingin tulee pyrkiä olemaan Itämeren alueen kilpailukykyisin kaupunki, joka vetää puoleensa yrityksiä, investointeja ja osaavia ihmisiä. Ensi vuoden budjetti tukee tätä kunnianhimoista tavoitetta hyvin.

 

Wille Rydman

varapuheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä

 

**

 

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246136-helsingin-talousarvioesitys-2018#comments Budjetti Helsinki Helvaltuusto Talousarvio Wed, 15 Nov 2017 20:00:57 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246136-helsingin-talousarvioesitys-2018
Leikkaukset perusopetukseen eivät katoa kuntatalouskikkailulla http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233618-leikkaukset-perusopetukseen-eivat-katoa-kuntatalouskikkailulla <p>Kävin eilen somekeskustelua kansanedustaja Mikko Kärnän kanssa.</p><p>Hän väitti, että hallitus omilla toimillaan korjaa nyt edellisten hallitusten tekemiä perusopetuksen ja peruskoulun säästöjä.</p><p>Perusteena kansanedustaja Kärnä käytti sitä, että valtion toimet ovat parantaneet kuntataloutta.</p><p>Tämä on paitsi väärä argumentti myös silkkaa valetta. Kuntien valtionosuuksien suhteellinen osuus ja sen kasvu on johtunut kilpailukykysopimuksen voimaantulosta ja suunnitelmista vähentää kuntien lakisääteisiä tehtäviä.</p><p>Nämä eivät ole sellaisenaan tuoneet euroakaan perusopetuksen kassaan eivätkä myöskään tuo elleivät kunnat erikseen niin päätä. Suurimmassa osassa kuntia tuo kikysopimuksen tuottama kustannushyöty kuntatyöntekijöiden palkoista menee sopeutustoimien uhriksi, ei esimerkiksi koulujen tuntiresursseihin.</p><p>Mitä taas tulee siihen, että valtio ja hallitus olisivat jollain tavalla auttaneet peruskoulua.</p><p>Tässä alla lista valtion talousarvioissa mainituista leikkauksista perusopetukseen viimeisen kahden vuoden ajalta.</p><p>Sipilän hallituksen ensimmäinen talousarvio vuodelle 2016</p><p>Ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattujen avustusten lopettaminen - <strong>29 miljoonan leikkaus</strong></p><p>Muiden koulutuksen laadun parantamiseen suunnattujen avustusten vähentäminen - <strong>14 miljoonan leikkaus</strong></p><p>Määräaikaisten avustusten jatkamatta jättäminen (mm. peruskoulujen kerhotoiminta, oppisopimuskoulutusta ym.) - <strong>34 miljoonan euron leikkaus</strong></p><p>Ja tälle vuodelle sovitut säästöt perusopetuksesta</p><p>Koulutukselliseen tasa-arvoon, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen sekä opetusryhmäkoon pienentämiseen suunnattujen avustusten vähentäminen (sanahirviö) - <strong>5 miljoonan leikkaus</strong></p><p>TÄMÄ yllä oleva tukihirvitys on muuten siis yhdistelmä montaa eri tukea, jotka aiemmin ovat olleet moninkertaisia. Nyt hallitus yhdisti näitä yhdeksi tueksi, josta se leikkaa.</p><p>Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen alentaminen - <strong>34 miljoonan euron</strong> leikkaus</p><p>Ja viimeisenä tässä alla mielenkiintoinen pointti kuntatalouteen liittyen opetuksen osalta.</p><p>Mahdollisuus toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana - <strong>5 miljoonan euron säästöt.</strong></p><p>TÄMÄ oli se asia, josta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kovasti kiisti, että tällaista olisi mitenkään valmistelussa tai että hän ei tällaista ole tuomassa mihinkään.</p><p>Talousarvioon se hänen ministeriönsä alle on kuitenkin laitettu viiden miljoonan säästöiksi kuntien talouteen. Se siitä tietämättömyydestä tai suunnittelemattomuudesta.</p><p>Hallitus on siis kahden vuoden aikana säästänyt Perusopetuksen korvamerkityistä rahoista yli 100 miljoonaa euroa.</p><p>Samaan aikaan edustaja Kärnä ja monet muut keskustalaiset hehkuttavat valtion 40 miljoonan plussaa kuntataloudelle vuodelle 2017. Siitä 331 miljoonaa tätä plussaa on toimeentulotuen siirtyminen Kelan maksettavaksi. Ja sehän nähtiin miten hyvin siinä kävi.</p><p>Hallitus siis leikkaa perusopetuksesta. Sen jälkeen se kikkailee kuntatalouden kanssa ja väittää parantavansa perusopetuksen resursseja.</p><p>Kuvat: Valtion talousarviot 2016-17 Kuntatalous</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kävin eilen somekeskustelua kansanedustaja Mikko Kärnän kanssa.

Hän väitti, että hallitus omilla toimillaan korjaa nyt edellisten hallitusten tekemiä perusopetuksen ja peruskoulun säästöjä.

Perusteena kansanedustaja Kärnä käytti sitä, että valtion toimet ovat parantaneet kuntataloutta.

Tämä on paitsi väärä argumentti myös silkkaa valetta. Kuntien valtionosuuksien suhteellinen osuus ja sen kasvu on johtunut kilpailukykysopimuksen voimaantulosta ja suunnitelmista vähentää kuntien lakisääteisiä tehtäviä.

Nämä eivät ole sellaisenaan tuoneet euroakaan perusopetuksen kassaan eivätkä myöskään tuo elleivät kunnat erikseen niin päätä. Suurimmassa osassa kuntia tuo kikysopimuksen tuottama kustannushyöty kuntatyöntekijöiden palkoista menee sopeutustoimien uhriksi, ei esimerkiksi koulujen tuntiresursseihin.

Mitä taas tulee siihen, että valtio ja hallitus olisivat jollain tavalla auttaneet peruskoulua.

Tässä alla lista valtion talousarvioissa mainituista leikkauksista perusopetukseen viimeisen kahden vuoden ajalta.

Sipilän hallituksen ensimmäinen talousarvio vuodelle 2016

Ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattujen avustusten lopettaminen - 29 miljoonan leikkaus

Muiden koulutuksen laadun parantamiseen suunnattujen avustusten vähentäminen - 14 miljoonan leikkaus

Määräaikaisten avustusten jatkamatta jättäminen (mm. peruskoulujen kerhotoiminta, oppisopimuskoulutusta ym.) - 34 miljoonan euron leikkaus

Ja tälle vuodelle sovitut säästöt perusopetuksesta

Koulutukselliseen tasa-arvoon, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen sekä opetusryhmäkoon pienentämiseen suunnattujen avustusten vähentäminen (sanahirviö) - 5 miljoonan leikkaus

TÄMÄ yllä oleva tukihirvitys on muuten siis yhdistelmä montaa eri tukea, jotka aiemmin ovat olleet moninkertaisia. Nyt hallitus yhdisti näitä yhdeksi tueksi, josta se leikkaa.

Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen alentaminen - 34 miljoonan euron leikkaus

Ja viimeisenä tässä alla mielenkiintoinen pointti kuntatalouteen liittyen opetuksen osalta.

Mahdollisuus toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana - 5 miljoonan euron säästöt.

TÄMÄ oli se asia, josta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kovasti kiisti, että tällaista olisi mitenkään valmistelussa tai että hän ei tällaista ole tuomassa mihinkään.

Talousarvioon se hänen ministeriönsä alle on kuitenkin laitettu viiden miljoonan säästöiksi kuntien talouteen. Se siitä tietämättömyydestä tai suunnittelemattomuudesta.

Hallitus on siis kahden vuoden aikana säästänyt Perusopetuksen korvamerkityistä rahoista yli 100 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan edustaja Kärnä ja monet muut keskustalaiset hehkuttavat valtion 40 miljoonan plussaa kuntataloudelle vuodelle 2017. Siitä 331 miljoonaa tätä plussaa on toimeentulotuen siirtyminen Kelan maksettavaksi. Ja sehän nähtiin miten hyvin siinä kävi.

Hallitus siis leikkaa perusopetuksesta. Sen jälkeen se kikkailee kuntatalouden kanssa ja väittää parantavansa perusopetuksen resursseja.

Kuvat: Valtion talousarviot 2016-17 Kuntatalous

]]>
2 http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233618-leikkaukset-perusopetukseen-eivat-katoa-kuntatalouskikkailulla#comments kuntatalous Mikko Kärnä Perusopetus Talousarvio Fri, 17 Mar 2017 08:29:59 +0000 Timo Kilpiäinen http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233618-leikkaukset-perusopetukseen-eivat-katoa-kuntatalouskikkailulla
Valtiovarainvaliokunta pelasti äitien päihdekuntoutuksen seitsemännen kerran http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227873-valtiovarainvaliokunta-pelasti-aitien-paihdekuntoutuksen-seitsemannen-kerran <p>Pelastimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa seitsemännen kerran päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut lisäämällä ensi vuoden talousarvioon&nbsp;1 750 000 euroa. Päihdeäitien hoidon turvaamisessa&nbsp;on koko budjettiin nähden kyseessä pieni summa, mutta vaikuttavuudeltaan on lisäraha mittava.</p><p>Tiedotimme tänään valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden jäsenten toimesta sopimistamme muutoksista ensi vuoden valtion talousarvioon.</p><p>Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo kuusi kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. On pakko todeta, että vuosien varrella vaihtuneet hallitukset ovat olleet tässä asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan.</p><p>Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni &ndash;järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.</p><p>Pidimme valtiovarainvaliokunnassa välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan pysyvälle ja kestävälle pohjalle. Rahoituksen jatkuva epävarmuus ja lyhytkestoisuus heikentävät hoidon saatavuutta ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hoidon tarve on ilmeinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain 1-5 prosenttia syntyneistä lapsista eli noin 600-3 000 lasta on alkoholin vaurioittamia.</p><p>Alleviivasimme valiokunnan mietinnössä, että hoidon rahoitus on varmistettava viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin järjestämisvastuu siirtyy suuremmille toimijoille ja näin myös edellytykset palvelujen järjestämiseen paranevat. Samalla on välttämätöntä huolehtia myös siitä, että palvelujen saatavuus varmistetaan sote-uudistusta edeltävän siirtymäkauden aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>Kansanedustaja (kok)</p><p>Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pelastimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa seitsemännen kerran päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut lisäämällä ensi vuoden talousarvioon 1 750 000 euroa. Päihdeäitien hoidon turvaamisessa on koko budjettiin nähden kyseessä pieni summa, mutta vaikuttavuudeltaan on lisäraha mittava.

Tiedotimme tänään valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden jäsenten toimesta sopimistamme muutoksista ensi vuoden valtion talousarvioon.

Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo kuusi kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. On pakko todeta, että vuosien varrella vaihtuneet hallitukset ovat olleet tässä asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan.

Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Pidimme valtiovarainvaliokunnassa välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan pysyvälle ja kestävälle pohjalle. Rahoituksen jatkuva epävarmuus ja lyhytkestoisuus heikentävät hoidon saatavuutta ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hoidon tarve on ilmeinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain 1-5 prosenttia syntyneistä lapsista eli noin 600-3 000 lasta on alkoholin vaurioittamia.

Alleviivasimme valiokunnan mietinnössä, että hoidon rahoitus on varmistettava viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin järjestämisvastuu siirtyy suuremmille toimijoille ja näin myös edellytykset palvelujen järjestämiseen paranevat. Samalla on välttämätöntä huolehtia myös siitä, että palvelujen saatavuus varmistetaan sote-uudistusta edeltävän siirtymäkauden aikana.

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja (kok)

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen

]]>
0 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227873-valtiovarainvaliokunta-pelasti-aitien-paihdekuntoutuksen-seitsemannen-kerran#comments Ennaltaehkäisy Kuntoutus Päihdeäidit Sote -uudistus Talousarvio Wed, 14 Dec 2016 12:34:47 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227873-valtiovarainvaliokunta-pelasti-aitien-paihdekuntoutuksen-seitsemannen-kerran
Orpon ensimmäinen – toivoa tuova työnäyte http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221413-orpon-ensimmainen-%E2%80%93-toivoa-tuova-tyonayte <p>Lisävelkaantumisen, veronkorotusten ja leikkausten tiellä emme kykene rakentamaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien Suomea.&nbsp;Parempi työllisyyden taso on se ainoa keino, jolla Suomi voi kestävästi edetä. Eduskuntakauden keskeisin asia on vaimean kasvun ja korkean työttömyyden ongelman ratkaisu. Samaan aikaan on kyettävä luomaan uutta kasvua, osaamista ja pitämään huolta heikompiosaisista. Tuoreen&nbsp;<a href="http://budjetti.vm.fi/indox/tae//2017/valtiovarainministerionKanta_tae_2017.jsp">valtiovarainministeri Orpon ensimmäinen&nbsp;taluosarvioesitys</a>&nbsp;on toivoa tuova työnäyte, joka rakentaa polkua reilumpaan Suomeen.</p><p>Orpon esitykseen&nbsp;sisältyy kasvua ja työllisyyttä sekä kotimaista kysyntää vahvistava verokokonaisuus. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroastetta esitetään laskettavaksi puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna. Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen eläkeläisille.&nbsp;On oikein, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa.</p><p>Budjettiesityksen olennaista antia on yrittäjyyttä edistävät toimet. Uudet työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, juuri pk-yrityksiin. Maksuperusteisen arvolisäveroon siirtymisellä päästään pois kohtuuttomasti yrittäjiä lannistaneesta valuviasta, jossa yrittäjä on joutunut maksamaan verot ennen kuin myyntitulot ovat tulleet tilille. Kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen esitetään vahvistettavaksi uudella yrittäjävähennyksellä sekä keventämällä perintö- ja lahjaverotusta yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi.&nbsp;</p><p>Kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi esitetään kotitalousvähennyksen kasvattamista. Tämä luo uusia työpaikkoja sekä vähentää harmaata taloutta. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että vähennystä laajennetaan myös ikääntyneiden hoivapalveluihin.&nbsp;<a href="http://www.sarisarkomaa.fi/?p=387">Ehdotin kuntoutuksen ottamista kotitalousvähennyksen piirin jo aiemmin vuonna 2011</a>.</p><p>Työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman lisätoimia, joita valmistellaan elokuun lopun budjettiriiheen. Tuolloin hallitus käy läpi koko budjettiesityksen ja antaa yhdessä talousarvioesityksen eduskunnan käsiteltäväksi. Valtion talousarvion käsittely on valtiovarainvaliokunnassa syksyn keskeisin tehtävämme.</p><p>Osana työllisyyspakettia on hallituksen peruttava ylisuuret päivähoitomaksukorotukset, esimerkiksi Helsingissä on niin korkeat asumis- ja elinkustannukset, ettei keskituloisia perheitä ole enää varaa kurittaa mittavilla lisämaksuilla ja ostovoiman leikkauksilla. Maksukorotusesitys on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteen kanssa, mutta erityisesti pyrkimyksessämme kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Maksujen korotusten peruminen ei yksin riitä, vaan varhaiskasvatuksen kehittäminen on oltava ykkösagendalla. Tutkimukset osoittavat, että lasten kannalta vaikuttavinta on investoida varhaiskasvatuksen laatuun.</p><p>Ensi vuonna suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat vihdoin asianmukaista lainauskorvausta kirjastojen lainoista. Lainauskorvauksilla on tekijänoikeuskorvauksina paitsi kulttuuria myös talouskasvua edistävä vaikutus. Johtavana kirjastokansana on vähintäänkin kohtuullista, että lainattavista teoksista saa myös tekijä oman osansa. Eduskunta on edellyttänyt&nbsp;<a href="http://www.sarisarkomaa.fi/?p=3527" target="_blank">lainauskorvauksien kuntoon laittamista</a>&nbsp;ja&nbsp;meille sivistyskansanedustajille Orpon budjettiesitys on työvoitto.</p><p><a href="http://www.sarisarkomaa.fi/?p=5545">Olen urakoinut kansallisen rokoteohjelmamme&nbsp;täydentämiseksi vesirokkorokotteella</a>&nbsp;ja nyt rokoterahat on valtiovarainministerin toimesta esitykseen lisätty. Se on kansanterveys- ja&nbsp;työllisyysteko sekä investointi, joka tuo säästöjä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaa lasten terveyseroja. On arvioitu, että rokote käytännössä hävittäisi vesirokkotaudin Suomesta ja säästäisi yhteensä noin 80&nbsp;000 työpäivää ja lähes 14&nbsp;milj. euroa vanhempien työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia.</p><p>Eduskunta&nbsp;aloittaa valtion budjetin käsittelyn heti syksyllä. Ajatukset ja&nbsp;palautteet niin Helsingin kuin Suomen asioista ovat tervetulleita.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>Kansanedustaja</p><p>Valtiovarainvaliokunnan jäsen</p><p><a href="https://mail.eduskunta.fi/owa/redir.aspx?C=bjLwAxKL79p4e-mZG9oGMOElpwHRe0viO0KCVZtFh_tM36UDicbTCA..&amp;URL=http%3a%2f%2fwww.sarisarkomaa.fi%2f" target="_blank">www.sarisarkomaa.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p><em>Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 17.8.2016</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lisävelkaantumisen, veronkorotusten ja leikkausten tiellä emme kykene rakentamaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien Suomea. Parempi työllisyyden taso on se ainoa keino, jolla Suomi voi kestävästi edetä. Eduskuntakauden keskeisin asia on vaimean kasvun ja korkean työttömyyden ongelman ratkaisu. Samaan aikaan on kyettävä luomaan uutta kasvua, osaamista ja pitämään huolta heikompiosaisista. Tuoreen valtiovarainministeri Orpon ensimmäinen taluosarvioesitys on toivoa tuova työnäyte, joka rakentaa polkua reilumpaan Suomeen.

Orpon esitykseen sisältyy kasvua ja työllisyyttä sekä kotimaista kysyntää vahvistava verokokonaisuus. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroastetta esitetään laskettavaksi puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna. Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen eläkeläisille. On oikein, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa.

Budjettiesityksen olennaista antia on yrittäjyyttä edistävät toimet. Uudet työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, juuri pk-yrityksiin. Maksuperusteisen arvolisäveroon siirtymisellä päästään pois kohtuuttomasti yrittäjiä lannistaneesta valuviasta, jossa yrittäjä on joutunut maksamaan verot ennen kuin myyntitulot ovat tulleet tilille. Kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen esitetään vahvistettavaksi uudella yrittäjävähennyksellä sekä keventämällä perintö- ja lahjaverotusta yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. 

Kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi esitetään kotitalousvähennyksen kasvattamista. Tämä luo uusia työpaikkoja sekä vähentää harmaata taloutta. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että vähennystä laajennetaan myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Ehdotin kuntoutuksen ottamista kotitalousvähennyksen piirin jo aiemmin vuonna 2011.

Työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman lisätoimia, joita valmistellaan elokuun lopun budjettiriiheen. Tuolloin hallitus käy läpi koko budjettiesityksen ja antaa yhdessä talousarvioesityksen eduskunnan käsiteltäväksi. Valtion talousarvion käsittely on valtiovarainvaliokunnassa syksyn keskeisin tehtävämme.

Osana työllisyyspakettia on hallituksen peruttava ylisuuret päivähoitomaksukorotukset, esimerkiksi Helsingissä on niin korkeat asumis- ja elinkustannukset, ettei keskituloisia perheitä ole enää varaa kurittaa mittavilla lisämaksuilla ja ostovoiman leikkauksilla. Maksukorotusesitys on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteen kanssa, mutta erityisesti pyrkimyksessämme kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Maksujen korotusten peruminen ei yksin riitä, vaan varhaiskasvatuksen kehittäminen on oltava ykkösagendalla. Tutkimukset osoittavat, että lasten kannalta vaikuttavinta on investoida varhaiskasvatuksen laatuun.

Ensi vuonna suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat vihdoin asianmukaista lainauskorvausta kirjastojen lainoista. Lainauskorvauksilla on tekijänoikeuskorvauksina paitsi kulttuuria myös talouskasvua edistävä vaikutus. Johtavana kirjastokansana on vähintäänkin kohtuullista, että lainattavista teoksista saa myös tekijä oman osansa. Eduskunta on edellyttänyt lainauskorvauksien kuntoon laittamista ja meille sivistyskansanedustajille Orpon budjettiesitys on työvoitto.

Olen urakoinut kansallisen rokoteohjelmamme täydentämiseksi vesirokkorokotteella ja nyt rokoterahat on valtiovarainministerin toimesta esitykseen lisätty. Se on kansanterveys- ja työllisyysteko sekä investointi, joka tuo säästöjä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaa lasten terveyseroja. On arvioitu, että rokote käytännössä hävittäisi vesirokkotaudin Suomesta ja säästäisi yhteensä noin 80 000 työpäivää ja lähes 14 milj. euroa vanhempien työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia.

Eduskunta aloittaa valtion budjetin käsittelyn heti syksyllä. Ajatukset ja palautteet niin Helsingin kuin Suomen asioista ovat tervetulleita.

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

 

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 17.8.2016

]]>
10 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221413-orpon-ensimmainen-%E2%80%93-toivoa-tuova-tyonayte#comments Budjettiesitys Budjettiriihi Talousarvio Työllisyystavoite Valtiovarainministeri Wed, 17 Aug 2016 11:41:36 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221413-orpon-ensimmainen-–-toivoa-tuova-tyonayte
33 000 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221210-33-000 <p>Pääministeri Sipilä kertoi eilen (12.8.) Helsingin Sanomissa:</p><p>&quot;Viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun työllisten määrä on kasvanut 33 000:lla. Jos pystyttäisiin pitämään tällainen trendi vuoteen 2019, oltaisiin 72 prosentin työllisyysasteessa, öbaut.&quot;</p><p>Arvoisa pääministeri, tämä on aika paljon toivottu. Työllisyyden pitkänaikavälin trendissä ei ole nimittäin havaittavissa muutoksia.</p><p>Jos ette minua usko, uskokaa edes hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajaa Juhana Vartiaista, joka ilmaisi asia seuraavalla tavalla <a href="https://twitter.com/filsdeproust/status/757821708145274881">Twitterissä</a>:</p><p>&quot;Työllisten kausitasoitettu trendi osapuilleen vaakasuora&quot;.</p><p>Jos ette usko minua tai Juhana Vartiaista, uskokaa edes Nordean ekonomisti Olli Kärkkäistä, joka ilmaisi asian seuraavalla tavalla <a href="https://twitter.com/filsdeproust/status/757821708145274881">Twitterissä</a>:</p><p>&quot;Työllisyysaste (trendi 68,5 %) on aika kaukana hallituksen tavoitteesta (72 %). Tämä vauhti ei riitä.&quot;</p><p>Jos ette uskoa ketään yllä mainittuja, uskokaa edes Tilastokeskuksen <a href="http://www.stat.fi/til/tyti/2016/06/tyti_2016_06_2016-07-26_tau_018_fi.html">kausitasoitettua sarjaa</a>. Se näyttää seuraavalta.</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" src="https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t34.0-12/13988711_10154057496287885_1309830998_n.jpg?oh=fe2c2ae8a34e00d310d211500c4997b9&amp;oe=57B15938" /></p><p>&nbsp;</p><p>Kun työllisten määrän laskee yllä olevasta kausitasoitetusta sarjasta, päästään 17 000 uuteen työlliseen.</p><p>Työllisten kausitasoitettu trendi on osapuilleen vaakasuora, kuten Vartiainen totesi.</p><p>Pääministerin puheista syntyy vaikutelma, että hallituksessa on siirrytty kausitasoitetusta sarjasta satunnaisista vaihteluista syntyviin lukuihin, joissa sivuutetaan pitkäaikavälin trendi?</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä päästään varsinaiseen kysymykseeni.</p><p>Arvoisa pääministeri Sipilä, kun hallitus haluaa luoda 110 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2019 mennessä ja nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin, mihin lukuihin pohjaatte tavoitteen seurannan?</p><p>&nbsp;</p><p>Ymmärrän, että pääministeri tahtoo uskotella itselleen ja kansalle, että hallituksen toimet ovat toimineet, talous on kasvussa ja työllisten määrä on lisääntynyt tuntuvasti. Harvempi ekonomisti uskoo työllisyyden kasvuun ihan yhtä vahvasti. Myös kausitasoitetusta sarjasta voi nähdä, että työllisten määrässä ei ole tapahtunut mitään muutosta viimeiseen neljään kuukauteen, joten en paljoa juhlisi edellisen vaalikauden jälkilämmöillä.&nbsp;</p><p>Tosiasia on siis se, että kotimarkkinoilla oleva pieni kasvuvire ei ole tämän hallituksen ansiota ja tämän hallituksen kiristävä ja myötäsyklinen finanssipolitiikka uhkaavat tarkoittaa takatalvea tuolle kasvun oraalle.&nbsp;Kun valtiovarainministeri Orpo vielä totesi ensi vuoden budjettia käsitelleessä tiedotustilaisuudessa, että seuraavassa kehysriihessä päätetään uusista leikkauksista, jos työllisyystavoitteessa ei pysytä, hallituksen toimet uhkaavat viedä talouden negatiiviseen kehään ja leikkausten kierteeseen.</p><p>Eilisen Helsingin Sanomissa ekonomistit toivovat hallitukselta lisätoimia työllisyyden edistämiseksi. Joustavuutta, rakenteellisia uudistuksia ja parempia palveluita. Pääkirjoituksessa todetaan myös se tosiasia, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus näyttää kovin vaatimattomalta työllisyystavoitteen näkökulmasta.</p><p>Nyt tarvittaisiin uusi vaihde työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Vihreät tulevat antamaan oman vaihtoehtobudjettinsa syksyllä. Olisi toivottavaa, että varsinaisen budjetin käsittelyssä kaikilla olisi käytössään samat luvut.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilä kertoi eilen (12.8.) Helsingin Sanomissa:

"Viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun työllisten määrä on kasvanut 33 000:lla. Jos pystyttäisiin pitämään tällainen trendi vuoteen 2019, oltaisiin 72 prosentin työllisyysasteessa, öbaut."

Arvoisa pääministeri, tämä on aika paljon toivottu. Työllisyyden pitkänaikavälin trendissä ei ole nimittäin havaittavissa muutoksia.

Jos ette minua usko, uskokaa edes hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajaa Juhana Vartiaista, joka ilmaisi asia seuraavalla tavalla Twitterissä:

"Työllisten kausitasoitettu trendi osapuilleen vaakasuora".

Jos ette usko minua tai Juhana Vartiaista, uskokaa edes Nordean ekonomisti Olli Kärkkäistä, joka ilmaisi asian seuraavalla tavalla Twitterissä:

"Työllisyysaste (trendi 68,5 %) on aika kaukana hallituksen tavoitteesta (72 %). Tämä vauhti ei riitä."

Jos ette uskoa ketään yllä mainittuja, uskokaa edes Tilastokeskuksen kausitasoitettua sarjaa. Se näyttää seuraavalta.

 

 

Kun työllisten määrän laskee yllä olevasta kausitasoitetusta sarjasta, päästään 17 000 uuteen työlliseen.

Työllisten kausitasoitettu trendi on osapuilleen vaakasuora, kuten Vartiainen totesi.

Pääministerin puheista syntyy vaikutelma, että hallituksessa on siirrytty kausitasoitetusta sarjasta satunnaisista vaihteluista syntyviin lukuihin, joissa sivuutetaan pitkäaikavälin trendi?

 

Tästä päästään varsinaiseen kysymykseeni.

Arvoisa pääministeri Sipilä, kun hallitus haluaa luoda 110 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2019 mennessä ja nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin, mihin lukuihin pohjaatte tavoitteen seurannan?

 

Ymmärrän, että pääministeri tahtoo uskotella itselleen ja kansalle, että hallituksen toimet ovat toimineet, talous on kasvussa ja työllisten määrä on lisääntynyt tuntuvasti. Harvempi ekonomisti uskoo työllisyyden kasvuun ihan yhtä vahvasti. Myös kausitasoitetusta sarjasta voi nähdä, että työllisten määrässä ei ole tapahtunut mitään muutosta viimeiseen neljään kuukauteen, joten en paljoa juhlisi edellisen vaalikauden jälkilämmöillä. 

Tosiasia on siis se, että kotimarkkinoilla oleva pieni kasvuvire ei ole tämän hallituksen ansiota ja tämän hallituksen kiristävä ja myötäsyklinen finanssipolitiikka uhkaavat tarkoittaa takatalvea tuolle kasvun oraalle. Kun valtiovarainministeri Orpo vielä totesi ensi vuoden budjettia käsitelleessä tiedotustilaisuudessa, että seuraavassa kehysriihessä päätetään uusista leikkauksista, jos työllisyystavoitteessa ei pysytä, hallituksen toimet uhkaavat viedä talouden negatiiviseen kehään ja leikkausten kierteeseen.

Eilisen Helsingin Sanomissa ekonomistit toivovat hallitukselta lisätoimia työllisyyden edistämiseksi. Joustavuutta, rakenteellisia uudistuksia ja parempia palveluita. Pääkirjoituksessa todetaan myös se tosiasia, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus näyttää kovin vaatimattomalta työllisyystavoitteen näkökulmasta.

Nyt tarvittaisiin uusi vaihde työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Vihreät tulevat antamaan oman vaihtoehtobudjettinsa syksyllä. Olisi toivottavaa, että varsinaisen budjetin käsittelyssä kaikilla olisi käytössään samat luvut.

 

]]>
26 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221210-33-000#comments Kotimaa Juha Sipilä Petteri Orpo Talousarvio Työllisyys Sat, 13 Aug 2016 09:00:00 +0000 Touko Aalto http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221210-33-000
Kiinteistövero on myrkkyä kaupungin kehitykselle ja oikeudenmukaisuudelle http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221027-kiinteistovero-on-myrkkya-kaupungin-kehitykselle-ja-oikeudenmukaisuudelle <p>Politiikan kesätauko lähestyy loppuaan, joten pian on edessä jokavuotinen talousarvion laadinta. Kuntatalouden tilanne on haasteellinen myös Tampereella. Kestävä ratkaisu haasteisiin löytyy jatkuvien veronkorotusten sijaan rakenteellisista uudistuksista ja menoleikkauksista. Tilannetta ei yhtään helpota hallituksen valitettava ja vastuuton päätös kiinteistöveroprosenttien korottamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtio määrittää kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajat, joiden puitteissa kunnat päättävät verokannan. Viimeisimmän päätöksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin yläraja nousee vuonna 2017 kertaheitolla yli 16 prosenttia. Kiinteistöveroprosenttien ennennäkemättömän suuri korotus näkyy suoraan sekä vuokra- että omistusasumisen hinnassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiinteistövero on erityisen epäoikeudenmukainen, koska se ei perustu maksukykyyn. On väärin nyhtää kansalaisilta jatkuvasti enemmän rahaa siitä, että he saavat asua omassa kodissaan. Asuminen on kasvukeskuksissa jo muutenkin kallista, kiinteistöverotus vain pahentaa tilannetta. Varsinkin omakotiasujat kärsivät korkeasta kiinteistöverotuksesta, jonka tuoma lisäkustannus asumiseen heikentää kaupunkimme vetovoimaa. Verotuksen kiristymistahti on Tampereella huima: vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on noussut 25 prosenttia vuodesta 2010.</p><p>&nbsp;</p><p>Toivon todella, että Tampereella ei hallituksen typerästä päätöksestä huolimatta alennuta populismiin ja käden työntämiseen entistä syvemmälle veronmaksajien taskuihin. Kiinteistöveroa ei missään tapauksessa tule korottaa. Kaupungin kehityksen ja kohtuuhintaisen asumisen kannalta on tärkeää, että Tampereen kiinteistöveroprosentit ovat mahdollisimman lähellä minimitasoa. Valtion puolestaan tulisi laskea veroasteikkoja ja pidemmällä aikavälillä poistaa koko haitallinen ja epäoikeudenmukainen kiinteistövero.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikan kesätauko lähestyy loppuaan, joten pian on edessä jokavuotinen talousarvion laadinta. Kuntatalouden tilanne on haasteellinen myös Tampereella. Kestävä ratkaisu haasteisiin löytyy jatkuvien veronkorotusten sijaan rakenteellisista uudistuksista ja menoleikkauksista. Tilannetta ei yhtään helpota hallituksen valitettava ja vastuuton päätös kiinteistöveroprosenttien korottamisesta.

 

Valtio määrittää kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajat, joiden puitteissa kunnat päättävät verokannan. Viimeisimmän päätöksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin yläraja nousee vuonna 2017 kertaheitolla yli 16 prosenttia. Kiinteistöveroprosenttien ennennäkemättömän suuri korotus näkyy suoraan sekä vuokra- että omistusasumisen hinnassa.

 

Kiinteistövero on erityisen epäoikeudenmukainen, koska se ei perustu maksukykyyn. On väärin nyhtää kansalaisilta jatkuvasti enemmän rahaa siitä, että he saavat asua omassa kodissaan. Asuminen on kasvukeskuksissa jo muutenkin kallista, kiinteistöverotus vain pahentaa tilannetta. Varsinkin omakotiasujat kärsivät korkeasta kiinteistöverotuksesta, jonka tuoma lisäkustannus asumiseen heikentää kaupunkimme vetovoimaa. Verotuksen kiristymistahti on Tampereella huima: vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on noussut 25 prosenttia vuodesta 2010.

 

Toivon todella, että Tampereella ei hallituksen typerästä päätöksestä huolimatta alennuta populismiin ja käden työntämiseen entistä syvemmälle veronmaksajien taskuihin. Kiinteistöveroa ei missään tapauksessa tule korottaa. Kaupungin kehityksen ja kohtuuhintaisen asumisen kannalta on tärkeää, että Tampereen kiinteistöveroprosentit ovat mahdollisimman lähellä minimitasoa. Valtion puolestaan tulisi laskea veroasteikkoja ja pidemmällä aikavälillä poistaa koko haitallinen ja epäoikeudenmukainen kiinteistövero.

]]>
10 http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221027-kiinteistovero-on-myrkkya-kaupungin-kehitykselle-ja-oikeudenmukaisuudelle#comments Kiinteistövero Talousarvio Tampere Mon, 08 Aug 2016 21:56:30 +0000 Petri Rajala http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221027-kiinteistovero-on-myrkkya-kaupungin-kehitykselle-ja-oikeudenmukaisuudelle
Veronkorotuksia ja näennäisiä leikkauksia - Talousarvio 2016 http://jonijimmykivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208595-veronkorotuksia-ja-naennaisia-leikkauksia-talousarvio-2016 <p>Tuore hallituksemme on tullut tunnetuksi leikkauspolitiikastaan, kaikenlaista on ollut tarkoitus leikellä ja sitten taas ei olekaan. Verojakin on ollut tarkoitus hieman korotella, muttei paljoa. Enimmäkseen leikellä menoja kuitenkin. Tältä se on ainakin mediakeskustelun suuren massan perusteella vaikuttanut. Mutta numeroistahan se totuus jälleen löytyy, joten tutustutaanpas vuoden 2016 talousarvioon ja verrataan sitä vuoden 2015 talousarvioon.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ison kuvan merkittävimmät tekijät ovat verotulojen sekä kokonaismenojen muutos.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Verotulot yht</p> <p>2015: &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&euro;39,791,910,000.00</p> <p>2016: &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&euro;40,781,752,000.00</p> <p>Muutos: &nbsp; &nbsp; &euro;989,842,000.00</p> <p>Muutos%: &nbsp;2.49%</p> <p>&nbsp;</p> <p>Menot yht</p> <p>2015: &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&euro;54,386,676,000.00</p> <p>2016 &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &euro;54,090,434,000.00</p> <p>Muutos: &nbsp; &nbsp;-&euro;296,242,000.00</p> <p>Muutos%:&nbsp;-0.54%</p> <p>&nbsp;</p> <p>Eli miljardi lisää verotusta ja 300 miljoonaa säästöjä. Kuulostaisi painottuvan enemmän veronkorotuksiin kuin menoleikkauksiin, eikö totta? Millaisiin korotuksiin?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tutustutaan tulorahoitukseen tarkemmin. Vuosi sitten ennustettiin vuodelta 2015 kertyvän hieman vajaa 6 miljardia (5.924) ansiotuloveroja. Vuoden 2016 talousarviosta löytyy kuitenkin uusi arvio vuodelle 2015 (5.726) ja arvio vuodelle 2016 on 5.570 miljardia euroa. 6% pakkasta siis vuosi sitten tehtyyn ennusteeseen. Onko minulta mennyt ohi näin tuntuvat tuloveronkevennykset? Vai ennustellaanko tässä sittenkin vähenevää tuloveronmaksajien määrää tai pienempiä tuloja palkansaajille?</p> <p>Pääomatuloveroja arvioidaan kertyvän 200M&euro; enemmän, joten kotimaisten yksityisten sijoittajien sijoitusten uskotaan kannattavan paremmin. Hyvä niin, toivottavasti valtaosaltaan sijoituksista kotimaisiin yrityksiin.</p> <p>Yhteisöveron valtionosuutta arvioidaan kertyvän 200M&euro; enemmän, enemmän voittoa tuottavia yrityksiä siis, hienoa!</p> <p>Arvonlisäveroakin 200M&euro; enemmän, eli suomalaisten arvioidaan kuluttavan enemmän ensi vuonna.</p> <p>Tupakki- ja viinaverojahan korotetaan melkolailla, mutta niistä kertyvien tulojen arvioidaan pysyvän melko ennallaan. Eli haittaveron haittoja vähentävään vaikutukseen uskotaan, kuten kuuluukin. Tai lisääntyvään Viron tuontiin.</p> <p>Energia- ja ajoneuvoveroja arvioidaan yht. n. 250M&euro; enemmän, näiden korotukset kun eivät hirveästi kulutukseen tunnu vaikuttavan kylmässä pitkien matkojen maassa.</p> <p>Verotuksen painopiste siis siirtyy ansiotuloverotuksesta kulutuksen (tasa-)verottamiseen. Joidenkin arvioiden mukaan tämä sattuu enemmän köyhiin. Entäpä jos heiltä vielä leikataan tulojakin?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Muista tuloista mainittakoon valtion eläkerahastosta siirrettävän 500M&euro; vähemmän sekä 500M&euro; vähemmän korko- ja osinkotuloja.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Velkaa otetaan taas lisää, tavoitteena 5.083 mrd&euro;. Mainittakoon tässä kohtaa, että 2015 talousarvion velanottotarpeen draaman kaari on edennyt alkuperäisestä (15.9.2014) 4.518 mrd&euro;:sta nykyarvioon 5.291 mrd&euro;. Että saattaahan tuo tuosta vielä muuttua ensi vuoden arviokin.</p> <p>-------------------------------------------------</p> <p>Sitten menopuolelle, tuonne luvattujen leikkausten maahan.</p> <p>Pienempiin konttoreihin en tällä kertaa puutu, niitä vaivaavat edelleen samat asiat, mitkä nostin esiin edellisessä budjettikatsauksessani.</p> <p>Ulkoasiainministeriön puolella leikkausta lähes 200M&euro;, yksinomaan kehitysyhteistyöstä. Tämä Perussuomalaisten toive siis toteutui.</p> <p>Oikeusministeriössä ei tapahdu juuri mitään, eikä oikein sisäministeriössäkään. Parikymmentä miljoonaa siirtyy poliisilta ja rajavartiostolta pakolaisten vastaanottoon ja vastaanottokeskuksiin. Maahanmuuton hallintaan esitettyä tarvittavaa puolta miljardia ei täältä kuitenkaan löydy, missä budjettissa lie?</p> <p>Puolustusministeriö saa 170M&euro; lisää, enimmäkseen materiaalihankintojen kasvuun.</p> <p>Valtionvarainministeriö repäisee isoimman korotuksen, 724M&euro;. Mihin? Suurin osa ennallaan, eläkkeetkin lähes ja valtaosan kasvusta nappaa jälleen kestosuosikki, kuntien tukeminen 510M&euro;! Ja loput annetaankin EU:lle, kerrassaan fantastista?</p> <p>Opetusministeriön kohutut leikkaukset saavat aikaan oikein 35M&euro; säästön, eli puolen prosentin luokkaa.</p> <p>Maa- ja metsätalous menettää 60M&euro;, vaikka tulopuolella EU:n maataloustuet nousevat 84M&euro;.</p> <p>Liikenne ja viestintäministeriöön tulee 30M&euro; lisää, jälleen liikenneverkon kehittämiseen.</p> <p>Sitten posaus, työ- ja elinkeinoministeriöltä leikataan miljardi, valtaosa elinkeino- ja innovaatiotoiminnasta. Onkohan huomattu, että hyvää liiketoimintaa ei tarvitse tukea ja huonoa ei kannata? Toivottavasti aloittelevaa, kasvu- ja pienyrittäjyyttä tuetaan jatkossakin.</p> <p>Sote +150M&euro;, mutta totutusti valtaosa tästähän onkin tuolla kuntien tukemisen alla valtionvarainministeriössä. Eläkkeitä leikataan 300M&euro; ja asumistuki kasvaa saman verran. Suosittelen vuokra-asuntoihin sijoittamista...</p> <p>&nbsp;</p> <p>Eli ainoat missä saatiin merkittäviä säästöjä leikkauksilla aikaan, ovat kehitysyhteistyö sekä elinkeino- ja innovaatiotoiminta. Muiden nousua paikataan reippailla veronkorotuksilla. Hallitus, menikö niin kuin on ollut puhe?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuore hallituksemme on tullut tunnetuksi leikkauspolitiikastaan, kaikenlaista on ollut tarkoitus leikellä ja sitten taas ei olekaan. Verojakin on ollut tarkoitus hieman korotella, muttei paljoa. Enimmäkseen leikellä menoja kuitenkin. Tältä se on ainakin mediakeskustelun suuren massan perusteella vaikuttanut. Mutta numeroistahan se totuus jälleen löytyy, joten tutustutaanpas vuoden 2016 talousarvioon ja verrataan sitä vuoden 2015 talousarvioon.

 

Ison kuvan merkittävimmät tekijät ovat verotulojen sekä kokonaismenojen muutos.

 

Verotulot yht

2015:        €39,791,910,000.00

2016:        €40,781,752,000.00

Muutos:     €989,842,000.00

Muutos%:  2.49%

 

Menot yht

2015:        €54,386,676,000.00

2016         €54,090,434,000.00

Muutos:    -€296,242,000.00

Muutos%: -0.54%

 

Eli miljardi lisää verotusta ja 300 miljoonaa säästöjä. Kuulostaisi painottuvan enemmän veronkorotuksiin kuin menoleikkauksiin, eikö totta? Millaisiin korotuksiin?

 

Tutustutaan tulorahoitukseen tarkemmin. Vuosi sitten ennustettiin vuodelta 2015 kertyvän hieman vajaa 6 miljardia (5.924) ansiotuloveroja. Vuoden 2016 talousarviosta löytyy kuitenkin uusi arvio vuodelle 2015 (5.726) ja arvio vuodelle 2016 on 5.570 miljardia euroa. 6% pakkasta siis vuosi sitten tehtyyn ennusteeseen. Onko minulta mennyt ohi näin tuntuvat tuloveronkevennykset? Vai ennustellaanko tässä sittenkin vähenevää tuloveronmaksajien määrää tai pienempiä tuloja palkansaajille?

Pääomatuloveroja arvioidaan kertyvän 200M€ enemmän, joten kotimaisten yksityisten sijoittajien sijoitusten uskotaan kannattavan paremmin. Hyvä niin, toivottavasti valtaosaltaan sijoituksista kotimaisiin yrityksiin.

Yhteisöveron valtionosuutta arvioidaan kertyvän 200M€ enemmän, enemmän voittoa tuottavia yrityksiä siis, hienoa!

Arvonlisäveroakin 200M€ enemmän, eli suomalaisten arvioidaan kuluttavan enemmän ensi vuonna.

Tupakki- ja viinaverojahan korotetaan melkolailla, mutta niistä kertyvien tulojen arvioidaan pysyvän melko ennallaan. Eli haittaveron haittoja vähentävään vaikutukseen uskotaan, kuten kuuluukin. Tai lisääntyvään Viron tuontiin.

Energia- ja ajoneuvoveroja arvioidaan yht. n. 250M€ enemmän, näiden korotukset kun eivät hirveästi kulutukseen tunnu vaikuttavan kylmässä pitkien matkojen maassa.

Verotuksen painopiste siis siirtyy ansiotuloverotuksesta kulutuksen (tasa-)verottamiseen. Joidenkin arvioiden mukaan tämä sattuu enemmän köyhiin. Entäpä jos heiltä vielä leikataan tulojakin?

 

Muista tuloista mainittakoon valtion eläkerahastosta siirrettävän 500M€ vähemmän sekä 500M€ vähemmän korko- ja osinkotuloja.

 

Velkaa otetaan taas lisää, tavoitteena 5.083 mrd€. Mainittakoon tässä kohtaa, että 2015 talousarvion velanottotarpeen draaman kaari on edennyt alkuperäisestä (15.9.2014) 4.518 mrd€:sta nykyarvioon 5.291 mrd€. Että saattaahan tuo tuosta vielä muuttua ensi vuoden arviokin.

-------------------------------------------------

Sitten menopuolelle, tuonne luvattujen leikkausten maahan.

Pienempiin konttoreihin en tällä kertaa puutu, niitä vaivaavat edelleen samat asiat, mitkä nostin esiin edellisessä budjettikatsauksessani.

Ulkoasiainministeriön puolella leikkausta lähes 200M€, yksinomaan kehitysyhteistyöstä. Tämä Perussuomalaisten toive siis toteutui.

Oikeusministeriössä ei tapahdu juuri mitään, eikä oikein sisäministeriössäkään. Parikymmentä miljoonaa siirtyy poliisilta ja rajavartiostolta pakolaisten vastaanottoon ja vastaanottokeskuksiin. Maahanmuuton hallintaan esitettyä tarvittavaa puolta miljardia ei täältä kuitenkaan löydy, missä budjettissa lie?

Puolustusministeriö saa 170M€ lisää, enimmäkseen materiaalihankintojen kasvuun.

Valtionvarainministeriö repäisee isoimman korotuksen, 724M€. Mihin? Suurin osa ennallaan, eläkkeetkin lähes ja valtaosan kasvusta nappaa jälleen kestosuosikki, kuntien tukeminen 510M€! Ja loput annetaankin EU:lle, kerrassaan fantastista?

Opetusministeriön kohutut leikkaukset saavat aikaan oikein 35M€ säästön, eli puolen prosentin luokkaa.

Maa- ja metsätalous menettää 60M€, vaikka tulopuolella EU:n maataloustuet nousevat 84M€.

Liikenne ja viestintäministeriöön tulee 30M€ lisää, jälleen liikenneverkon kehittämiseen.

Sitten posaus, työ- ja elinkeinoministeriöltä leikataan miljardi, valtaosa elinkeino- ja innovaatiotoiminnasta. Onkohan huomattu, että hyvää liiketoimintaa ei tarvitse tukea ja huonoa ei kannata? Toivottavasti aloittelevaa, kasvu- ja pienyrittäjyyttä tuetaan jatkossakin.

Sote +150M€, mutta totutusti valtaosa tästähän onkin tuolla kuntien tukemisen alla valtionvarainministeriössä. Eläkkeitä leikataan 300M€ ja asumistuki kasvaa saman verran. Suosittelen vuokra-asuntoihin sijoittamista...

 

Eli ainoat missä saatiin merkittäviä säästöjä leikkauksilla aikaan, ovat kehitysyhteistyö sekä elinkeino- ja innovaatiotoiminta. Muiden nousua paikataan reippailla veronkorotuksilla. Hallitus, menikö niin kuin on ollut puhe?

]]>
0 http://jonijimmykivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208595-veronkorotuksia-ja-naennaisia-leikkauksia-talousarvio-2016#comments Budjetti2016 Budjettileikkaukset Talousarvio Veronkorotukset Fri, 18 Dec 2015 07:40:58 +0000 Joni Kivi http://jonijimmykivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208595-veronkorotuksia-ja-naennaisia-leikkauksia-talousarvio-2016
Kaksi jymy-yllätystä Suomen velkakierteessä http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208412-kaksi-jymy-yllatysta-suomen-velkakierteessa <p>Vuoden 2016 budjetin käsittely alkoi tänään eduskunnassa. Asiasta käytiin kiivasta väittelyä, joka jatkuu vieläkin. Olen hyvilläni siitä, että yleensä melko laiskasti istuntosalissa viihtyvät päättäjät ovat nyt panostaneet väittelyyn seuraavan vuoden tuloista ja menoista.</p><p>Budjettikeskusteluissa on käynyt kaksi seikkaa, jotka ovat yllättäneet ainakin minut. Nykyhallitus kasvattaa velkaantumistahtia, vaikka kaikki hallituspuolueet - erityisesti kokoomus - ovat puhuneet velkaantumista vastaan. Hallituksen ministerit ovat myös perustelleet erilaisia leikkauksia ja lakkauttamisia velkaantumisen vähentämisellä.</p><p>Ellen olisi seurannut keskustelua, olisin varmasti luullut että hallitus hidastaa velkaantumistahtia, mutta toisin on.</p><p>Kuluvana vuonna Suomi velkaantuu noin 5,2 miljardia euroa. Asian voi tarkistaa vaikkapa <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2015/ltae4/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&amp;opennode=0:1:3:5:">valtiovarainministeriön sivuilta. </a></p><p>Seuraavalle vuodelle hallitus <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2016/taet/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&amp;opennode=0:1:3:5:">ottaa 5,3 miljardia euroa velkaa</a>. Hallitus siis kasvattaa (!) velkaantumistahtia, vaikka erityisesti kokoomuksen puheista voisi luulla muuta. Tämän valossa on hullunkurista, että Arkadianmäen salissa kokoomuksen edustajat ovat vuosikausia valittaneet velanotosta erityisesti salin vasemmalle laidalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen yllätys on, että sama on jatkunut jo pidempään.<a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1450066925456.html"> Iltasanomat </a>on nimittäin selvittänyt, mitkä puolueet ovat velkaannuttaneet Suomea eniten viimeisen 30 vuoden aikana. Velkakuningas on yllättävästi kokoomus, jonka hallitukset ovat nostaneet 99 miljardia euroa velkaa. Toisella sijalla on keskusta noin 60 miljardilla eurolla.</p><p>Ainakin minulle on hämmentävää että tällainen kaksilla vankkureilla ajaminen on näin pitkään jäänyt huomaamatta.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisää päivänpolitiikkaa sivuillani <a href="http://www.anttikoskela.com" title="www.anttikoskela.com">www.anttikoskela.com</a></p> Vuoden 2016 budjetin käsittely alkoi tänään eduskunnassa. Asiasta käytiin kiivasta väittelyä, joka jatkuu vieläkin. Olen hyvilläni siitä, että yleensä melko laiskasti istuntosalissa viihtyvät päättäjät ovat nyt panostaneet väittelyyn seuraavan vuoden tuloista ja menoista.

Budjettikeskusteluissa on käynyt kaksi seikkaa, jotka ovat yllättäneet ainakin minut. Nykyhallitus kasvattaa velkaantumistahtia, vaikka kaikki hallituspuolueet - erityisesti kokoomus - ovat puhuneet velkaantumista vastaan. Hallituksen ministerit ovat myös perustelleet erilaisia leikkauksia ja lakkauttamisia velkaantumisen vähentämisellä.

Ellen olisi seurannut keskustelua, olisin varmasti luullut että hallitus hidastaa velkaantumistahtia, mutta toisin on.

Kuluvana vuonna Suomi velkaantuu noin 5,2 miljardia euroa. Asian voi tarkistaa vaikkapa valtiovarainministeriön sivuilta.

Seuraavalle vuodelle hallitus ottaa 5,3 miljardia euroa velkaa. Hallitus siis kasvattaa (!) velkaantumistahtia, vaikka erityisesti kokoomuksen puheista voisi luulla muuta. Tämän valossa on hullunkurista, että Arkadianmäen salissa kokoomuksen edustajat ovat vuosikausia valittaneet velanotosta erityisesti salin vasemmalle laidalle.

 

Toinen yllätys on, että sama on jatkunut jo pidempään. Iltasanomat on nimittäin selvittänyt, mitkä puolueet ovat velkaannuttaneet Suomea eniten viimeisen 30 vuoden aikana. Velkakuningas on yllättävästi kokoomus, jonka hallitukset ovat nostaneet 99 miljardia euroa velkaa. Toisella sijalla on keskusta noin 60 miljardilla eurolla.

Ainakin minulle on hämmentävää että tällainen kaksilla vankkureilla ajaminen on näin pitkään jäänyt huomaamatta.

 

Lisää päivänpolitiikkaa sivuillani www.anttikoskela.com

]]>
73 http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208412-kaksi-jymy-yllatysta-suomen-velkakierteessa#comments Raha Budjetti Budjettialijäämä Talousarvio Valtion velka Mon, 14 Dec 2015 16:02:52 +0000 Antti Koskela http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208412-kaksi-jymy-yllatysta-suomen-velkakierteessa
Uuden Lahden talousarviota vuodelle 2016 synnyttämässä http://maarittuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206210-uuden-lahden-talousarviota-vuodelle-2016-synnyttamassa <p>Onnellinen odotus alkaa olla loppuponnistuksia vailla ja pääsemme pian ihailemaan vastasyntynyttä tuotostamme, uutta Lahtea.</p><p>Odotusaika on mennyt kohtuullisen hyvin ilman pahempia komplikaatioita ja kiputiloja. Taloudelliset realiteetit on huomioitu ja tulevaisuus näyttää kutakuinkin kohtuulliselta.</p><p>Talousarvio oli mennyt yhdistymishallituksessa yksimielisesti läpi ilman äänestyksiä. Positiivista oli, että terveys- ja vanhustenpalveluihin saatiin lisää rahaa, joka tosin oli pois erikoissairaanhoidosta. &nbsp;Toivottavasti lisäpanostus auttaa ja Akuutti 24:n kuormitus helpottuu.&nbsp;</p><p>Synkkiä pilviä taivaalle luo kuitenkin edelleen kaupungin korkeat työttömyysluvut. Teollisuustyöpaikkoja on viidessä vuodessa hävinnyt lähes 2800. Meitä vaivaa paha rakenteellinen työttömyys ja paheneva pitkäaikaistyöttömyys. Huolestuttavaa on myös nuorten korkea työttömyysaste. Kaikki toimenpiteet työttömien aktivoimiseksi ovatkin tervetulleita. Pelkät aktivointitoimet eivät tosin riitä, vaan tarvitsemme alueellemme uusia työpaikkoa ja yrityksiä. Suurimpana toiveenani onkin, että alueemme elinkeinoelämä saisi nyt kuntaliitoksesta kipeästi kaipaamansa piristysruiskeen. Tämä on mahdollisuus, jota ei kannata hukata.</p><p>Työttömyys ja talouden taantuman seuraukset näkyvät palvelutarpeen kasvuna etenkin hyvinvointipalveluissamme, kuten esimerkiksi lastensuojelumenojen kasvulla. Ostopalvelut ovat kasvaneet neljännekselle edellisvuoden tilanteeseen verrattuna. Siksi onkin tärkeää, että panostamme edelleen lasten, nuorten ja perheiden ehkäiseviin palveluihin. Kun rahaa on niukasti, tulee se sijoittaa viisasti ja laittaa kasvamaan korkoa.</p><p>Nobel-palkittu James J. Heckman on osoittanut, että investointi lapsen varhaisiin elinvuosiin tuo parhaimman tuoton.&nbsp; Ehkäisevät palvelut kun ovat aina korvaavia palveluja kannattavampia sekä taloudellisesti että inhimillisesti.</p><p>Oman haasteensa tulevaisuudessa tuovat myös turvapaikanhakijat. Osa heistä muuttaa todennäköisesti uuden Lahden alueelle. Haasteista vähäisempinä eivät ole kotouttamiseen sekä työpaikkojen löytymiseen liittyvät ongelmat. Inhimillisten näkökulmien ohella kyseessä on kuitenkin myös taloudellinen ongelma. Valtionkaan kirstu kun ei ole pohjaton, itse asiassa pohja pilkottaa jo.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onnellinen odotus alkaa olla loppuponnistuksia vailla ja pääsemme pian ihailemaan vastasyntynyttä tuotostamme, uutta Lahtea.

Odotusaika on mennyt kohtuullisen hyvin ilman pahempia komplikaatioita ja kiputiloja. Taloudelliset realiteetit on huomioitu ja tulevaisuus näyttää kutakuinkin kohtuulliselta.

Talousarvio oli mennyt yhdistymishallituksessa yksimielisesti läpi ilman äänestyksiä. Positiivista oli, että terveys- ja vanhustenpalveluihin saatiin lisää rahaa, joka tosin oli pois erikoissairaanhoidosta.  Toivottavasti lisäpanostus auttaa ja Akuutti 24:n kuormitus helpottuu. 

Synkkiä pilviä taivaalle luo kuitenkin edelleen kaupungin korkeat työttömyysluvut. Teollisuustyöpaikkoja on viidessä vuodessa hävinnyt lähes 2800. Meitä vaivaa paha rakenteellinen työttömyys ja paheneva pitkäaikaistyöttömyys. Huolestuttavaa on myös nuorten korkea työttömyysaste. Kaikki toimenpiteet työttömien aktivoimiseksi ovatkin tervetulleita. Pelkät aktivointitoimet eivät tosin riitä, vaan tarvitsemme alueellemme uusia työpaikkoa ja yrityksiä. Suurimpana toiveenani onkin, että alueemme elinkeinoelämä saisi nyt kuntaliitoksesta kipeästi kaipaamansa piristysruiskeen. Tämä on mahdollisuus, jota ei kannata hukata.

Työttömyys ja talouden taantuman seuraukset näkyvät palvelutarpeen kasvuna etenkin hyvinvointipalveluissamme, kuten esimerkiksi lastensuojelumenojen kasvulla. Ostopalvelut ovat kasvaneet neljännekselle edellisvuoden tilanteeseen verrattuna. Siksi onkin tärkeää, että panostamme edelleen lasten, nuorten ja perheiden ehkäiseviin palveluihin. Kun rahaa on niukasti, tulee se sijoittaa viisasti ja laittaa kasvamaan korkoa.

Nobel-palkittu James J. Heckman on osoittanut, että investointi lapsen varhaisiin elinvuosiin tuo parhaimman tuoton.  Ehkäisevät palvelut kun ovat aina korvaavia palveluja kannattavampia sekä taloudellisesti että inhimillisesti.

Oman haasteensa tulevaisuudessa tuovat myös turvapaikanhakijat. Osa heistä muuttaa todennäköisesti uuden Lahden alueelle. Haasteista vähäisempinä eivät ole kotouttamiseen sekä työpaikkojen löytymiseen liittyvät ongelmat. Inhimillisten näkökulmien ohella kyseessä on kuitenkin myös taloudellinen ongelma. Valtionkaan kirstu kun ei ole pohjaton, itse asiassa pohja pilkottaa jo.

]]>
0 http://maarittuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206210-uuden-lahden-talousarviota-vuodelle-2016-synnyttamassa#comments Kuntaliitos Lahti Nastola Talousarvio Mon, 09 Nov 2015 15:15:33 +0000 Maarit Tuomi http://maarittuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206210-uuden-lahden-talousarviota-vuodelle-2016-synnyttamassa
Valtion varainsiirtoministeriöstä hyvää päivää http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201696-valtion-varainsiirtoministeriosta-hyvaa-paivaa <p><a href="http://minaisa.blogspot.fi/2015/09/valtion-varainsiirtoministeriosta-paivaa.html">Valtion varainsiirtoministeriöstä päivää</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tykkään tosi paljon Kasper Strömmanin <a href="http://kasperstromman.com/" target="_blank">blogista</a>. Se on kaikessa korniudessaan hauskaa ja älykästä tekstiä. Aika paljon vahvempaa ja tehokkaampaa kuin vaikkapa yksikään iltapäivälehtien blogi.<br /><br />Kasperin blogin hengessä ajattelin uudelleenkirjoittaa ikivanhan lukioaikaisen tekstini valtion varainsiirtoministeriön virkamiehen vierailusta. Silloin asia taisi käsitellä EU:n jäsenmaksuja ja euroon siirtymisen pelkoja.<br /><br />*Ringring*<br /><br /><em>-Kalevi Alahuhta</em><br /><br />-No hei Kalevi. Se on Mikko Hämeen-Savo valtion varainsiirtoministeriöstä hyvää päivää.<br /><br /><em>-Hei...</em><br /><br />-Olet ilmeisestikin vanhainkoti Hopeasiiven toiminnanjohtaja? Papereiden mukaan teillä on siellä kaksikymmentäkuusi asukasta tällä hetkellä?<br /><br /><em>-Juu. Kyllä näin on.</em><br /><br />-Noniin. Nythän tästä sitten päästäänkin hienosti asiaan. Homma on nyt niin, että meidän pitää siirtää teiltä seitsemäntuhattakuusisataakaksikymmentä euroa tuonne Vaajakosken uudelle vastaanottokeskukselle.<br /><br /><em>-Mitä? Mistä meiltä nyt sellainen summa yhtäkkiä saadaan?</em><br /><br />-No minä tuossa laskeskelin, että teiltä löytyy sieltä ainakin ylimääräinen sosiaalitilan radio. Se on helposti se kaksikymppiä siinä heti. Kaksi tuhatta euroa saadaan kun jätetään jokaviikkoinen musiikkihetki väliin ja loput sitten tulee ihan suoraan tuolta työtunneista. Ei teidän näistä tarvitse huolehtia kuulkaa. Se on minun työtäni.<br /><br /><em>-Mutta eihän me voida mistään työtunneista leikata, kun nyt jo mennään minimimiehityksellä. Eikä se kai muutenkaan näin voi toimia? Eikö meidän rahat ole meidän rahoja? Mehän ollaan yhdistyspohjalta toimiva voittoa tavoittelematon yhteisö kaiken lisäksi.</em><br /><br />-Niinhän sitä voisi luulla. Katsokaas juuri sitä varten meillä on olemassa tämä meidän valtion varainsiirtoministeriö, tai tuttavallisemmin VVSM. Me siirrellään rahoja, jotta budjeteissa ei tarvitse eri ministeriöiden huomioida mitään tällaisia kuluja tai menoeriä. Ihan otetaan jokaiselta tasaisesti. Juuri tuossa nappasin yhdeltä peruskoululta kaikki matematiikan oppimateriaalit ja myytiin ne huuto.netissä, jotta saatiin Korppoon vastaanottokeskukseen laajakuvatelkkari.<br /><br /><em>-Laajakuvatelkkari? Tuohan on täysin naurettavaa?</em><br /><br />-Minun tehtäväni ei ole arvioida sellaisia asioita, vaan tehdä laskelmat. Sain juuri muuten sähköpostiviestin, että avataan kaksi uutta vastaanottokeskusta, joten otetaan teiltä myös jugurtit ja se vanha tuolinselälle asetettava hierontalaite. Se menee kuulkaa nopeasti nykypäivänä, kun niin monella on selkäongelmia.<br /><br /><em>-Mutta ettehän te nyt vaan voi viedä rahaa tuolla tavalla? Kyllähän ne asiat päätetään ihan muilla tasoilla.</em><br /><br />-Tämähän on yleinen harhakäsitys. Kyllä maailma toimii juuri niin, että kun jossain tarvitaan rahaa niin sitten me sitä otamme muualta. Ja kun tuolta teidänkin tilitietoja katsoo niin ei sitä rahaa juuri ole. Teidän asukkaiden kansaneläkeosastahan me jo sataneljä euroa otamme joka kuukausi, jotta saadaan vankiloihin laajakaista.<br /><br /><em>-Mitä? Siis yksityisiltä ihmisiltä otatte tililtä rahaa?</em><br /><br />-Ei suinkaan. Ei se raha ehdi sinne tilille asti. Silloinhan siitä saattaisi tulla korkoja ja muita hyödykkeitä. Me olemme sopineet Kelan, pankkien, työnantajien ja eläkefirmojen kanssa, että saamme rahat suoraan heiltä. Näin he pystyvät saamaan hyödyn itselleen noista maksupäivistä ja muista teknisistä seikoista. Ei tarvitse ihmisten huolehtia turhaan tästä asiasta. Tulisi vaan harmitus.<br /><br /><em>-Miksi sitten valtiolla on edes eri ministeriöitä ja budjetteja ja virkamiehiä, jos te kerran vaan päätättte mihin raha menee?</em><br /><br />-Kyllähän nyt ihmiset töitä tarvitsee. Olisihan se hirveää, jos valtiolla kolmekymmentä vuotta ollut palkanmaksaja joutuisi työttömäksi ihan tuosta vaan. Ollaan jo sen verran paljon napsittu tuolta TE-rahoista nimittäin, että viimeksi jouduttiin Espoosta viemään sellainen vanha korkkinen ilmoitustaulu ja muoviset lomaketelineet, kun ei niillä ollut enää muuta. Työntekijätkin olivat töissä enää kolmasti viikossa puolitoista tuntia kerrallaan.<br /><br /><em>-Minä valitan tästä Iltalehteen ja Ylelle ja Maikkarille. Kyllä tällainen toiminta on ihan epäreilua.</em><br /><br />-Se on tietysti teidän oikeutenne. Valitettavasti vaan Iltalehdellä on kiire keksiä nasevaa otsikkoa äidistä, joka närkästyi lapsensa matematiikan oppivälineiden surkeasta tasosta. Kyllä on kamala katsoa tuota peruskoulujen meininkiä tällä hetkellä.<br /><br /><em>-Tehän puhutte juuri siitä samasta asiasta, josta itse kerroitte vieneenne ne materiaalit?</em><br /><br />-Niin, mutta eihän me nyt sitä tietenkään yleisölle kerrota. Kyllähän teidänkin nyt pitää ymmärtää, että kansan on parempi luulla, että maata johdetaan järkevästi ja toimivalla tavalla. Että meillä ihmisillä olisi vastuualueita ja, ettei kaikessa olisi kysymys tästä kuuluisasta nollasummapelistä.<br /><br /><em>-Mutta niinhän te juuri sanotte, että on!</em><br /><br />-Niinhän se onkin. Jokainen vastaanotettu turvapaikanhakija tarkoittaa yhdeksääkymmentä jugurttiannosta vanhainkodista, kolmea leikkikentän hiekanvaihtoa ja seitsemää leikkeleetöntä päivää päiväkodissa. Ne ovat ihan standardilukuja. Jos tähän joudutaan lisäämään esimerkiksi näitä älypuhelimia ja muita niin sitten joudutaan tietysti laskemaan uudelleen. Kaikki tässä ovat kuitenkin mukana.<br /><br /><em>-Tämän täytyy olla tosi huono vitsi...</em><br /><br />-Niinhän sitä voisi kuvitella. Mutta ajatelkaapa, että Suomessakin on kymmeniä, jopa satoja tuhansia ihmisiä, jotka oikeasti ajattelevat näin. Onneksi suurin osa kansasta on saatu huijattua tähän ajatukseen valtion talousarviosta ja kaiken maailman muista humpuukijutuista. Kyllä me ihan päivittäin täällä käteisellä, tavaroilla ja pankkikorteilla hommat hoidellaan. Siitä puheen ollen, mikäs tuo teidän Visa Electronin tunnusluku olikaan?<br /><br /><em>-Mihin te nyt sitä tarvitsette? Ettekö te jo luetellut mitä meiltä tarvitaan?</em><br /><br />-Niin mutta katsokaas, kun ei tämä puhelukaan ilmainen ole. Tai olisi se tietysti käytännössä ilmainen nykypäivänä, mutta me käytämme vielä vanhoja lankaliittymiä. Niissä on sellaista turvallista, fyysistä substanssia. Meiltä mies kävi jo teidän lompakkonne hakemassa. Ajokorttikuva on muuten oikein osuva. Jotta mites se tunnusluvun kanssa?<br /><br /><em>-En todellakaan kerro teille tunnuslukuani.</em><br /><br />-3499 kiitos.<br /><br /><em>-Mitä?! Enhän minä edes sanonut sitä.</em><br /><br />-Me olemme erittäin päteviä täällä virastossa herra Alahuhta. Kiitämme yhteistyöstä. Henkilökohtaiselta tililtänne on veloitettu 98&euro;. Sillä saadaan Aku Ankan vuosikerta tänne toimistolle. Se on kyllä virkistävä piristys arkeen.<br /><br /><em>-Niin kai sitten.</em><br /><br />-Noniin nyt on hyvä asenne. Ministerit järjestävät huomenna tiedotustilaisuuden. Kannattaa katsoa. Me täällä poikien ja tyttöjen kanssa naureskellaan aina kun ne yrittävät pokkana selittää jostain sadoista miljoonista ja miljardeista. Ei meillä sellaisia summia ole koskaan ollutkaan. Nyt pitää kuitenkin lopettaa, koska pitää tässä vielä järjestellä rahat tuolle Pisararadalle. Se on kuulkaa aika monta naurisviljelmää ja nuorisotalon biljardipalloa, jotta saadaan kilometri junarataa.<br /><br /><em>-Niinhän se varmasti on.</em><br /><br />-Mukavaa päivänjatkoa. Tullaan sitten myöhemmin hakemaan ne jugurtit.<br /><br /><em>-Niin. Kiitoksia.</em><br /><br />-Eihän tässä mitään. Työtämme vaan tehdään.<br /><br /><br /><strong>Jos tämä on käsityksesi siitä miten asiat maailmassa toimivat, et todennäköisesti myöskään ymmärtänyt sarkasmia kirjoituksessa. Siksi laitetaan tähän loppuun vielä tällainen selitys. TEKSTI ON VITSI! OIKEASTI ASIAT EIVÄT TOIMI NÄIN! KAIKKI RAHA TUOLLA EI OLE POIS AUTOMAATTISESTI TÄÄLTÄ! Riittikö?</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtion varainsiirtoministeriöstä päivää

 

Tykkään tosi paljon Kasper Strömmanin blogista. Se on kaikessa korniudessaan hauskaa ja älykästä tekstiä. Aika paljon vahvempaa ja tehokkaampaa kuin vaikkapa yksikään iltapäivälehtien blogi.

Kasperin blogin hengessä ajattelin uudelleenkirjoittaa ikivanhan lukioaikaisen tekstini valtion varainsiirtoministeriön virkamiehen vierailusta. Silloin asia taisi käsitellä EU:n jäsenmaksuja ja euroon siirtymisen pelkoja.

*Ringring*

-Kalevi Alahuhta

-No hei Kalevi. Se on Mikko Hämeen-Savo valtion varainsiirtoministeriöstä hyvää päivää.

-Hei...

-Olet ilmeisestikin vanhainkoti Hopeasiiven toiminnanjohtaja? Papereiden mukaan teillä on siellä kaksikymmentäkuusi asukasta tällä hetkellä?

-Juu. Kyllä näin on.

-Noniin. Nythän tästä sitten päästäänkin hienosti asiaan. Homma on nyt niin, että meidän pitää siirtää teiltä seitsemäntuhattakuusisataakaksikymmentä euroa tuonne Vaajakosken uudelle vastaanottokeskukselle.

-Mitä? Mistä meiltä nyt sellainen summa yhtäkkiä saadaan?

-No minä tuossa laskeskelin, että teiltä löytyy sieltä ainakin ylimääräinen sosiaalitilan radio. Se on helposti se kaksikymppiä siinä heti. Kaksi tuhatta euroa saadaan kun jätetään jokaviikkoinen musiikkihetki väliin ja loput sitten tulee ihan suoraan tuolta työtunneista. Ei teidän näistä tarvitse huolehtia kuulkaa. Se on minun työtäni.

-Mutta eihän me voida mistään työtunneista leikata, kun nyt jo mennään minimimiehityksellä. Eikä se kai muutenkaan näin voi toimia? Eikö meidän rahat ole meidän rahoja? Mehän ollaan yhdistyspohjalta toimiva voittoa tavoittelematon yhteisö kaiken lisäksi.

-Niinhän sitä voisi luulla. Katsokaas juuri sitä varten meillä on olemassa tämä meidän valtion varainsiirtoministeriö, tai tuttavallisemmin VVSM. Me siirrellään rahoja, jotta budjeteissa ei tarvitse eri ministeriöiden huomioida mitään tällaisia kuluja tai menoeriä. Ihan otetaan jokaiselta tasaisesti. Juuri tuossa nappasin yhdeltä peruskoululta kaikki matematiikan oppimateriaalit ja myytiin ne huuto.netissä, jotta saatiin Korppoon vastaanottokeskukseen laajakuvatelkkari.

-Laajakuvatelkkari? Tuohan on täysin naurettavaa?

-Minun tehtäväni ei ole arvioida sellaisia asioita, vaan tehdä laskelmat. Sain juuri muuten sähköpostiviestin, että avataan kaksi uutta vastaanottokeskusta, joten otetaan teiltä myös jugurtit ja se vanha tuolinselälle asetettava hierontalaite. Se menee kuulkaa nopeasti nykypäivänä, kun niin monella on selkäongelmia.

-Mutta ettehän te nyt vaan voi viedä rahaa tuolla tavalla? Kyllähän ne asiat päätetään ihan muilla tasoilla.

-Tämähän on yleinen harhakäsitys. Kyllä maailma toimii juuri niin, että kun jossain tarvitaan rahaa niin sitten me sitä otamme muualta. Ja kun tuolta teidänkin tilitietoja katsoo niin ei sitä rahaa juuri ole. Teidän asukkaiden kansaneläkeosastahan me jo sataneljä euroa otamme joka kuukausi, jotta saadaan vankiloihin laajakaista.

-Mitä? Siis yksityisiltä ihmisiltä otatte tililtä rahaa?

-Ei suinkaan. Ei se raha ehdi sinne tilille asti. Silloinhan siitä saattaisi tulla korkoja ja muita hyödykkeitä. Me olemme sopineet Kelan, pankkien, työnantajien ja eläkefirmojen kanssa, että saamme rahat suoraan heiltä. Näin he pystyvät saamaan hyödyn itselleen noista maksupäivistä ja muista teknisistä seikoista. Ei tarvitse ihmisten huolehtia turhaan tästä asiasta. Tulisi vaan harmitus.

-Miksi sitten valtiolla on edes eri ministeriöitä ja budjetteja ja virkamiehiä, jos te kerran vaan päätättte mihin raha menee?

-Kyllähän nyt ihmiset töitä tarvitsee. Olisihan se hirveää, jos valtiolla kolmekymmentä vuotta ollut palkanmaksaja joutuisi työttömäksi ihan tuosta vaan. Ollaan jo sen verran paljon napsittu tuolta TE-rahoista nimittäin, että viimeksi jouduttiin Espoosta viemään sellainen vanha korkkinen ilmoitustaulu ja muoviset lomaketelineet, kun ei niillä ollut enää muuta. Työntekijätkin olivat töissä enää kolmasti viikossa puolitoista tuntia kerrallaan.

-Minä valitan tästä Iltalehteen ja Ylelle ja Maikkarille. Kyllä tällainen toiminta on ihan epäreilua.

-Se on tietysti teidän oikeutenne. Valitettavasti vaan Iltalehdellä on kiire keksiä nasevaa otsikkoa äidistä, joka närkästyi lapsensa matematiikan oppivälineiden surkeasta tasosta. Kyllä on kamala katsoa tuota peruskoulujen meininkiä tällä hetkellä.

-Tehän puhutte juuri siitä samasta asiasta, josta itse kerroitte vieneenne ne materiaalit?

-Niin, mutta eihän me nyt sitä tietenkään yleisölle kerrota. Kyllähän teidänkin nyt pitää ymmärtää, että kansan on parempi luulla, että maata johdetaan järkevästi ja toimivalla tavalla. Että meillä ihmisillä olisi vastuualueita ja, ettei kaikessa olisi kysymys tästä kuuluisasta nollasummapelistä.

-Mutta niinhän te juuri sanotte, että on!

-Niinhän se onkin. Jokainen vastaanotettu turvapaikanhakija tarkoittaa yhdeksääkymmentä jugurttiannosta vanhainkodista, kolmea leikkikentän hiekanvaihtoa ja seitsemää leikkeleetöntä päivää päiväkodissa. Ne ovat ihan standardilukuja. Jos tähän joudutaan lisäämään esimerkiksi näitä älypuhelimia ja muita niin sitten joudutaan tietysti laskemaan uudelleen. Kaikki tässä ovat kuitenkin mukana.

-Tämän täytyy olla tosi huono vitsi...

-Niinhän sitä voisi kuvitella. Mutta ajatelkaapa, että Suomessakin on kymmeniä, jopa satoja tuhansia ihmisiä, jotka oikeasti ajattelevat näin. Onneksi suurin osa kansasta on saatu huijattua tähän ajatukseen valtion talousarviosta ja kaiken maailman muista humpuukijutuista. Kyllä me ihan päivittäin täällä käteisellä, tavaroilla ja pankkikorteilla hommat hoidellaan. Siitä puheen ollen, mikäs tuo teidän Visa Electronin tunnusluku olikaan?

-Mihin te nyt sitä tarvitsette? Ettekö te jo luetellut mitä meiltä tarvitaan?

-Niin mutta katsokaas, kun ei tämä puhelukaan ilmainen ole. Tai olisi se tietysti käytännössä ilmainen nykypäivänä, mutta me käytämme vielä vanhoja lankaliittymiä. Niissä on sellaista turvallista, fyysistä substanssia. Meiltä mies kävi jo teidän lompakkonne hakemassa. Ajokorttikuva on muuten oikein osuva. Jotta mites se tunnusluvun kanssa?

-En todellakaan kerro teille tunnuslukuani.

-3499 kiitos.

-Mitä?! Enhän minä edes sanonut sitä.

-Me olemme erittäin päteviä täällä virastossa herra Alahuhta. Kiitämme yhteistyöstä. Henkilökohtaiselta tililtänne on veloitettu 98€. Sillä saadaan Aku Ankan vuosikerta tänne toimistolle. Se on kyllä virkistävä piristys arkeen.

-Niin kai sitten.

-Noniin nyt on hyvä asenne. Ministerit järjestävät huomenna tiedotustilaisuuden. Kannattaa katsoa. Me täällä poikien ja tyttöjen kanssa naureskellaan aina kun ne yrittävät pokkana selittää jostain sadoista miljoonista ja miljardeista. Ei meillä sellaisia summia ole koskaan ollutkaan. Nyt pitää kuitenkin lopettaa, koska pitää tässä vielä järjestellä rahat tuolle Pisararadalle. Se on kuulkaa aika monta naurisviljelmää ja nuorisotalon biljardipalloa, jotta saadaan kilometri junarataa.

-Niinhän se varmasti on.

-Mukavaa päivänjatkoa. Tullaan sitten myöhemmin hakemaan ne jugurtit.

-Niin. Kiitoksia.

-Eihän tässä mitään. Työtämme vaan tehdään.


Jos tämä on käsityksesi siitä miten asiat maailmassa toimivat, et todennäköisesti myöskään ymmärtänyt sarkasmia kirjoituksessa. Siksi laitetaan tähän loppuun vielä tällainen selitys. TEKSTI ON VITSI! OIKEASTI ASIAT EIVÄT TOIMI NÄIN! KAIKKI RAHA TUOLLA EI OLE POIS AUTOMAATTISESTI TÄÄLTÄ! Riittikö?

]]>
10 http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201696-valtion-varainsiirtoministeriosta-hyvaa-paivaa#comments Maahanmuutto Nollasummapeli Talousarvio Valtiontalous Fri, 04 Sep 2015 18:17:36 +0000 Timo Kilpiäinen http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201696-valtion-varainsiirtoministeriosta-hyvaa-paivaa
Hallituksen surkastamistalkoot http://anssiaura.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196926-hallituksen-surkastamistalkoot <p>Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut!</p><p>Puhun maamme hallituksen esittämistä toimista ja sen vaikutuksesta Vantaan talouden näkymiin ja kehitykseen.</p><p>Kaupunkimme on suurien haasteiden edessä, eikä pelkästään maailman talouskehityksen ja edellisen kauden kompromissihallituksen syiden seurauksena. Suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä on nykyinen perusoikeistohallitus leikkauslistoineen.</p><p>Kaupungin osavuosikatsauksen mukaan kaupungin toimintakate tulee tänä vuonna pysymään talousarvion raameissa. Euromääräisesti suurimmat talousarvion ylitysuhat muodostuvat erikoissairaanhoidosta, työmarkkinatuen kuntaosuudesta, lastensuojelusta ja vanhusten kotihoidosta. Tämä on hyvin valitettavaa, mutta samalla ymmärrettävää, koska ennaltaehkäiseviin toimiin ei mielestäni olla panostettu riittävästi, varsinkaan sosiaali- ja terveyspuolella.</p><p>Hallitusohjelmasta muutama sana.</p><p>Hallitus on kertonut Sipilän suulla hallitusohjelmassaan nostavansa <strong>Suomen talouden kestävään kasvuun ja kohenevan työllisyyden uralle</strong>. Nyt esitetyllä hallitusohjelmalla väite tuntuu absurdilta.<br /><br />Miettikää mielessänne vastauksia seuraaviin kysymyksiin:</p><ul><li>Onko talouden kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden ura sitä, jossa leikataan lapsiperheiltä?</li><li>Onko talouden kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden ura sitä, jossa leikataan opiskelijoilta?</li><li>Onko talouden kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden ura sitä, jossa leikataan eläkeläisiltä?</li><li>Ja ennen kaikkea, onko talouden kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden ura sitä, jossa leikataan koulutuksesta?</li></ul><p>Hallitus siis haluaa leikata ja heikentää ihmisten hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Näillä leikkauksilla se varmasti onnistuu tehtävässään!<br />Vastaavasti hallitus esittää palkka-alennuksia hyvätuloisille. Tämä ei ole millään perusteella järkevää, ei edes kansantaloudellisesti. Onneksi useimmat ovat havainneet tämän poliittisen retoriikan toimimattomuuden.</p><p>Kokonaisuudessaan tässä tuntuu olevan kysymys Robin Hood &ndash;kikkailuista, mutta käänteisesti, eli otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille.<br />Talous ja työllisyys ei käänny kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle näillä pikavoittoihin tähtäävillä leikkauksilla.<br /><br /><strong>Arvoisa puheenjohtaja</strong><br /><br />Toivon nyt, kaupunginvaltuutetuilta sekä virkamiehiltä, vastuuntuntoa ja rohkeutta uskoa edelleen niihin hyvinvointia ja elinvoimaisuutta edistäviin tekijöihin, joilla Vantaa ja koko Suomi saadaan aivan oikeasti kestävään kasvuun ja kohenevan työllisyyden uralle, kun alamme hyväksymään tulevaa talousarviota ja tulevien vuosien taloussuunnitelmaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut!

Puhun maamme hallituksen esittämistä toimista ja sen vaikutuksesta Vantaan talouden näkymiin ja kehitykseen.

Kaupunkimme on suurien haasteiden edessä, eikä pelkästään maailman talouskehityksen ja edellisen kauden kompromissihallituksen syiden seurauksena. Suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä on nykyinen perusoikeistohallitus leikkauslistoineen.

Kaupungin osavuosikatsauksen mukaan kaupungin toimintakate tulee tänä vuonna pysymään talousarvion raameissa. Euromääräisesti suurimmat talousarvion ylitysuhat muodostuvat erikoissairaanhoidosta, työmarkkinatuen kuntaosuudesta, lastensuojelusta ja vanhusten kotihoidosta. Tämä on hyvin valitettavaa, mutta samalla ymmärrettävää, koska ennaltaehkäiseviin toimiin ei mielestäni olla panostettu riittävästi, varsinkaan sosiaali- ja terveyspuolella.

Hallitusohjelmasta muutama sana.

Hallitus on kertonut Sipilän suulla hallitusohjelmassaan nostavansa Suomen talouden kestävään kasvuun ja kohenevan työllisyyden uralle. Nyt esitetyllä hallitusohjelmalla väite tuntuu absurdilta.

Miettikää mielessänne vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Onko talouden kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden ura sitä, jossa leikataan lapsiperheiltä?
  • Onko talouden kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden ura sitä, jossa leikataan opiskelijoilta?
  • Onko talouden kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden ura sitä, jossa leikataan eläkeläisiltä?
  • Ja ennen kaikkea, onko talouden kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden ura sitä, jossa leikataan koulutuksesta?

Hallitus siis haluaa leikata ja heikentää ihmisten hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Näillä leikkauksilla se varmasti onnistuu tehtävässään!
Vastaavasti hallitus esittää palkka-alennuksia hyvätuloisille. Tämä ei ole millään perusteella järkevää, ei edes kansantaloudellisesti. Onneksi useimmat ovat havainneet tämän poliittisen retoriikan toimimattomuuden.

Kokonaisuudessaan tässä tuntuu olevan kysymys Robin Hood –kikkailuista, mutta käänteisesti, eli otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille.
Talous ja työllisyys ei käänny kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle näillä pikavoittoihin tähtäävillä leikkauksilla.

Arvoisa puheenjohtaja

Toivon nyt, kaupunginvaltuutetuilta sekä virkamiehiltä, vastuuntuntoa ja rohkeutta uskoa edelleen niihin hyvinvointia ja elinvoimaisuutta edistäviin tekijöihin, joilla Vantaa ja koko Suomi saadaan aivan oikeasti kestävään kasvuun ja kohenevan työllisyyden uralle, kun alamme hyväksymään tulevaa talousarviota ja tulevien vuosien taloussuunnitelmaa.

]]>
0 http://anssiaura.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196926-hallituksen-surkastamistalkoot#comments Hallitusohjelma Talousarvio Vantaa Vantaan valtuusto Mon, 15 Jun 2015 18:22:56 +0000 Anssi Aura http://anssiaura.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196926-hallituksen-surkastamistalkoot